- Sanakirjassa
- Johdos, käsitellään sanan virka yhteydessä
- Vanhin tieto
- 1851
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi
Lähtökohta: tai (ainakin osittain) ← germaaninen, vertaa muinaisruotsi nykyruotsi virke ’työ jne.’, muinaisnorja virki (norja tanska virke), muinaisalasaksa eli muinaissaksi giwirki ’työ’, wirkjan ’tehdä työtä’, muinaisyläsaksa wirken (odotuksenmukainen asu *virkka olisi saanut vaikutusta virka1:stä).
joko samaa alkuperää kuin virka1, jolloin merkityksen kehitys olisi ollut ’jono, rivi’ → ’tapa’ → ’ammatti’
suomi → nykyruotsi murt. Suomi virkka, virrka ’virka, ammatti’; samoin → pohjoissaame virˈge (ruotsinsaame luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’virka, (R Lu myös) ammatti; työ, tehtävä (Lu); asema (N); elintapa (Leem)’.
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | viratoin ’huonotapainen, tottelematon (lapsi)’ |
|---|---|
| karjala | virka ’ammatti, toimi, työ; tapa’ |
| lyydi | virg(e̮) (mon. virgad) ’virka; paha tapa’ |
Samaa juurta olevia sanoja
- virka1510
- virkaheitto1786
- ‑huone1644
- ‑kieli
- ‑mies1580
- ‑valta
- ‑vapaus
- ‑veli1678
- viranomainen1883
- ‑sijainen
- ‑toimitus1633
- virkailla
- virkailija1900
- virallinen1745
- viraton
Lue myös Kotuksen kirjoitus virka.