yh­tä ­pe­rää

Jaa
Viittaa artikkeliin

sisältää sanat: yhtä + perätä

Merkitys

  1. yhteen menoon, yhtä mittaa, yhtä päätä

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan yhtä yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vepsä, vatja, viro

kieltohakuisia ilmauksia (ei) yhtäkään, yhtään (sananmuodostukseltaan hämäriä ovat muodot yhtikään, yhtikäs: »ei yhtikäs mitään»; mahdollisesti alkuaan ikä sanan muotoja, vertaa vastikään s.v. ikä)

Sanan yksi (katso tätä) partitiivimuoto (muodostettu kons.-vartalosta *ük- (partit. *ük-tä), vertaa ynnä).

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenühtaikā ’yhtä aikaa’, ühtǟ ’ensinkään’
karjalayhtä ’yhtä; yhtä mittaa; yhä; yhtäälle’
vepsäühtǟ ’yhä; aina’
vatjaüht ’yhtä’, (vatjan Kukkosin murre) ühtǟ ’yhtään’, ühtaikā ’yhtä aikaa’, üht perrǟ ’yhtä päätä’
viro(ei) ühtigi ’(ei) yhtään, lainkaan, ensinkään’.

(variantista perska katso perstaantua),, katso erikseen perehtyä, perhe, periä, perua, perus(-)

Vastineet sukukielissä (12 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenperä ’peräosa; (ohjasten) päät; jyvien loput (viskatessa)’, perin (esi-, takaperin, perin tūlē ’myötätuuleen’), perrǟ ’jälkeen’, perätöin ’perätön, paikkansapitämätön’, perukka (pn:ssä) ’pieni lahti’
karjalaperä ’perä, takapää, loppu(puoli); pohja, perusta, syy; (mon.) ohjasten, kellon perät; perskat, porot, rippeet’, perukeh ’(vitjan) pää, peruke’, perukka ’perä, pohjukka; seutu’, perätä ’saada valmiiksi, lopetella; tiedustaa, ottaa selvää, vaatia takaisin’, perävyö ’palata takaisin, kulkea taaksepäin, peräytyä’, perätöin ’perätön, aiheeton; perinnötön’
lyydiperä ’perä, takaosa; (neulan) silmä’, peraduda ’päätyä, joutua’, perävüdä, perästüdä ’peruuttaa (kauppa)’, peratoińe ’perätön; silmätön (neula)’
vepsäpera ’(reen, veneen) perä; (tuolin) selkänoja, (pöydän) pää’, perata ’pitää perää’
vatjaperä ’perä; myöhemmin’, perrǟ ’jälkeen’, perälīn (tūli) ’myötätuuli’, perīn ’viimeinen, viimeiseksi jäänyt’
viropära, eteläviro perä ’jäännös, jäte, sakka, porot, tähteet’, pärast ’jälkeenpäin, jälkeen’, päri ’myötä, myöten; suostuvainen’, pärakuti ’peräkkäin’, päratu ’ääretön, suunnaton, tavaton’
liivipierā ’pohja, perus, perä’, pieʾrrə, pierāst ’jälkeen, perästä’, perīń ’peräisin, kotoisin; mukana, myötä’

(suomi → pohjoissaame bærre (inarinsaame) ’perus, (suku)perä’, pohjoissaame bærrai (luulajansaame inarinsaame) ’perään’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

ersämordvaersämordva pŕa, mokšamordva pŕä (run. piŕa, piŕä) ’pää, huippu, latva’, ersämordva pŕadoms ’saattaa päätökseen, valmiiksi’, pŕadovoms ’loppua, tulla valmiksi’
udmurttiber ’takaosa, perä; (adv.) myöhään’, bere ’jälkeen’, so-bere ’sitten’, ta-bere ’nyt, tämän jälkeen’, beren ’takaisin’
komibe̮r ’taka-, takaosa, perä; takaisin, taas’, be̮ri̮n ’takana’, be̮re̮ ’takaisin’
etelämansietelämansi pärəw, itämansi pärəj, länsimansi pär ’takaisin’
itähantiitähanti pĕrtäγ ’takaisin, taapäin; takaperin’, pohjoishanti pärta, părta ’takaisin; vasen, nurja’, etelähanti uχ-pĕrta ’päinvastoin, ylösalaisin, pää edellä’ (uχ ’pää’).

Tähän suoranaisesti kuulumattomia mutta mahdollisesti saman sanan alkuaan takavok. variantteja tavataan lisäksi ugrilainen ja samojedi taholla (unkari far ’takaosa, ‑puoli’ jne.).

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Yhtä perää. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/yhtä_perää