ak­ku­na

substantiivi/ˈɑkːunɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

ak-ku-na (3 tavua) · 6 kirjainta

Merkitykset

  1. itämurteinen muoto sanasta "ikkuna"Saunassa oli pieni akkuna.
  2. yksikön essiivi sanasta akku

Esimerkkilauseet

Hän meni akkunalle, ilmaa muka katsastakseen, mutta oikeastaan vaan välttääkseen sitä harmittavaa kasvojen tarkastusta, millä Klaus kävi hänelle surkeaksi.
— E. Werner, Artturi Berkow
Hän meni varsin lähelle äitinsä akkunaa, josta valo toisti, ja koki tirkistellä, olisiko Silla kentiesi sattumalta siellä myymäpöydän ääressä, ja kuljeskeli sitten huoletonna ympäriinsä ylös ja alas katuja pitkin.
— Jonas Lie, Elinkautinen
Heräsi tyhjässä tuvassa, kuuli pakkasen kurikan, ulos katsoi akkunasta: oli orhi uksen eessä, hepo vartoi valjastettu, mies rehevä reen perässä, korkealla turkinkaulus.
— Wikipedia: Tuuri (runo)

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan akkuna lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Akkunan ääressä tuolilla sivuttain oveen istui ompeleva, leikkotukkainen nainen.
— Urho Karhumäki, Taistelun takaa
Pormestarin tytär Lagerta istui avonaisessa akkunassa ja söi omenanraakaleita.
— Lars Dilling, Jutelmia
Ramoski koetti sitten avata akkunan, mutta se vastusti kaikkia hänen kokeitaan.
— J. O. Åberg, Eleonora Lubomirski
Äiti kehräsi viimeisiä pellavasykkyröitä istuen peräpenkillä akkunan pielessä.
— Eemeli Jaakkola, Neljän vuosisadan sukutalo

Etymologia

Alkuperä
Lainasana (muinaisvenäjä: *okŭno)
Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Levinneisyys
länsimurteet, et. Varsinais-Suomi Pohjanmaa, paikoin Häme ja Kainuu
Vastineita
vatja, viro, inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä

Lainalähde: ← muinaisvenäjä murt. *okŭno, venäjä oknó, ukraina viknó jne. ’ikkuna’ (johd. sanasta óko ’silmä’).

Vanhastaan on otaksuttu, että em. sanoihin etym. liittyisivät seuraavat i-alkuiset sanat (suhde a- ~ i- on kuitenkin vailla tyydyttävää selitystä): suomi ikkuna (VR 1644; yleinen kirjak., Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi sekä laajalti myös hämäläismurteet, joissa rinnan akkuna asun kanssa)

Vastineet sukukielissä (6 kieltä)

Lähisukukielissä

vatjaakkuna ’sama merkitys’, akkunalla ’pihalla’
viroaken (g. akna), murt. akan, ake, aken, oken ’sama merkitys’

(suomi → viro Kuusalu akun, Vaivara akkona ’ikkuna’ ja nykyruotsi murt. Suomi acka, akko, ahko ’pieni, tavallisesti luukullinen tuuletus- tms. aukko ulkorakennuksessa’)

Lähisukukielissä

inkeroinenikkuna
karjalaikkuna, ikkun
lyydiikkun
vepsäik(k)un
vatja(vatjan Kukkosin murre) ikkuna.

pohjoissaame ikˈkun, ikkun (luulajansaame inarinsaame) ’työntöluukullinen lasiton valoaukko navetan tai tallin seinässä; lantaluukku’ ← suomi; koltansaame ikka̮n, kildininsaame i̮hkan, turjansaame jehkan ’ikkuna’ ← karjala tai suomi. Luultavasti satunnaisia muodosteita ovat akutin (Gan 1786 mon. akuttimet), ikutin (Lönnr 1874; kummastakaan ei murretietoja) ’ikkunaverho’.

Esiintymistiheys

2 610 esiintymää · 1.0 / milj.

Suomi24
1.2
Sanomalehdet
0.4
Aikakauslehdet
0.4
Wikipedia
0.2
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 12 (kulkija)

Yleisimmät: akkunat 31 % · akkuna 18 % · akkunasta 18 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑkːunɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Akkuna. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/akkuna