- Alkuperä
- Käännöslaina
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan painaa yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 5 muuta kieltä
Lähtökohtana lähinnä englannin acupressure ’akupainanta’, jossa acu- (lohkeama sanasta akupuncture ’akupunktuuri’ ← latinan acupunctura ’neulalla pistäminen’, oppitekoinen sana (W. ten Rhyne, 1683), jossa acus ’neula’ + punctura ’pistäminen’, johdos verbistä pungere ’pistää’) + pressure ’painanta; paine, paino; puristus, ahdinko’ (← muinaisranskan pressure ’sortaminen, piina, väkivalta’ ← latinan pressura ’suru, murhe; jostain puristettu neste; puristaminen’, johdos verbistä premere ’puristaa, painaa’).
Englannin sanan alkuosa acu- (jonka pohjana on latinan acus ’neula’) viittaa siihen, että menetelmä on sukua akupunktuurille. Tosin akupainannassa ei käytetä neuloja.
Latinan pungere‑verbin eräät taivutusmuodot perustuvat vartaloon punct-. Latinan premere‑verbin eräät taivutusmuodot perustuvat vartaloon press-.
Suomen painanta on johdos verbistä painaa.
katso erikseen painajainen
Vastineet sukukielissä (11 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | painā ’painaa (alas); taivuttaa; värjätä; olla jnk painoinen’, paino ’paino’, paine ’sama merkitys; kankaanvärjäysaine’, painokas ’raskas’, painopū ’paininpuu’, painua ’painua, taipua’, painuttā ’taivuttaa’ |
|---|---|
| karjala | painoa ’painaa’, paino ’paino’, paine ’painona käytetty esine; palanpainike’, painiessa ’taivutettavana; värjättävänä’, painanneh ’notkelma’, painuo ’painua, taipua; värjäytyä’, painuttoa ’taivuttaa, painaa’, painin(puu) ’paininpuu’, painaltoa ’painaa nopeasti’ |
| lyydi | painada ’painaa, taivuttaa, upottaa, painostaa’, painalta ’painaa; kaataa’, paińim(pū) ’paininpuu’, painuda ’painua’ |
| vepsä | painda ’painaa; upottaa (kastikkeeseen); taivuttaa’, paine̮(z) (g. paingen) ’paininpuu’, paińimpu ’sama merkitys’, painatos ’kastike’ |
| vatja | painā(g) ’painaa, taivuttaa; (vatjan Kukkosin murre myös) värjätä; olla jnk painoinen’, painūssa(g) ’taipua’, (vatjan Kukkosin murre) painēd ’väriaineet’, painuma ’(ranne)nivel, taive’, (Must) painapū ’paininpuu’ |
| viro | painata ’painaa, vaivata, kärttää; (E myös) värjätä’, pain (g. ‑u, ‑a) ’paino; paininpuu; parkitusliuos; (E) väri’, painik ’paininpuu’, murt. painapuu ’sama merkitys’, painutada ’taivuttaa; (E myös) peitata, liottaa parkkiliuoksessa’, painduda, murt. painuda ’taipua’, painard ’reen ketaroiden yhdyspuu, rekipaju’, murt. painatus, (Wied) paenati ’sama merkitys’, murt. painald, painand ’sama merkitys; taivutetusta puusta tehty iso vakka, astia’ |
| liivi | painə ’värjätä; taivuttaa’, paindəks ’paininpuu’, pāinal ’taivutetusta puusta tehty pyöreä astia, vakka’ |
(suomi → saame baiˈdnet ’painaa, värjätä’ sekä nykyruotsi murt. Suomi paina ’painaa’, paino ’paino’)
Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)
| udmurtti | pańə̑rti̮ni̮, pańgati̮ni̮ ’painaa, puristaa, murskata’ |
|---|---|
| komi | pońtalni̮ ’painaa, puristaa’ |
| etelämansi | etelämansi pońəwt-, itämansi pańəjt-, länsimansi pońət-, pohjoismansi poniγt- ’tunkea, painaa’ |
| kamassi | paŋdə, paŋgorə- ’painaa (alas), puristaa’ |
suomi painaa ’valmistaa painotuotteita’ (Agr »Painettu Stocholmisa - - Anno Dñi 1544»), (kirja)paino (Koll 1648 »Lakikirjat owat - - painosta ulwos käynehet») ovat käännöslainoja sanoista ruotsi trycka ’painaa, puristaa; painaa kirjoja’, saksa drücken, drukken ’sama merkitys’ Vaikka sanojen käyttö tässäkin merkityksessä juontaa juurensa jo kirjakielen varhaisvaiheisiin, sanat vakiintuivat (vanhassa kielessä tavallisempien sanojen präntätä, präntti tilalle) vasta 1800-luvulla.