- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan avio yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, viro, liivi
Lähtökohta: Toisaalta germaaninen taholla on kantasuomi *avio, ? *aivo sanojen lainalähteeksi sopiva sanaryhmä: kantagermaani *aiwō, *aiwi(ōn), *aiwa-: muinaisyläsaksa ēwa ’laki, normi, liitto, avioliitto’, anglosaksi ǣw ’laki, avioliitto, aviovaimo’, ǣwe ’laillinen, aviollinen; aviovaimo, aviopari’.
jne.
suomi avio ja avion sanoilla on murt. myös merk. ’avo-, avoin’ (avioppäin ’avopäin’), joten sanan on arveltu kuuluvan laajaan ava-pesyeeseen.
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | (run.) aivoi-: aivoinaine ’aviovaimo’ |
|---|---|
| viro | abi-: abielu ’avioliitto’, abikaasa ’aviopuoliso’ |
| liivi | aʾb-: aʾb-jelāmi ’avioliitto’ (»-elämä», ? ← viro). |
Samaa juurta olevia sanoja
- avio1510
- avioitua
- avioliitto
- ‑pari
- ‑puoliso
- ‑mies
- ‑vaimo
- ‑sääty
Lähtökohta: ← varhaisempi uusruotsi nykyruotsi par ’pari’ (islanti nykytanska par) ← keskialasaksa par (nykysaksa Paar) ’sama merkitys’ ←← latina par ’samanlainen, yhtäläinen, vertainen; parillinen; pari’. — inkeroinen karjala pari ’pari’ ← suomi; viro paar ← saksa; karjala poara, lyydi puar, vepsä par ← venäjä pára ’pari’ (← latina); pohjoissaame pārrâ, bārrâ (eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’pari’ enimmäkseen suoraan ← sk, vaikkakin sen käytössä (esimerkiksi pohjoissaame pārâst ’parissa’) on selvästi suomi vaikutusta; pohjoissaame pārrâgodˈde (inarinsaame) ’pariskunta’ on suomi mallin mukaan muodostettu.