e­ris­ty­nyt

adjektiivi/ˈeristynyt/
Jaa

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. fyysisesti tai sosiaalisesti etäinen, erillään oleva tai hyvin vaikeasti lähestyttävä

Synonyymit

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Me olimme yhtä tyytyväisiä itseemme kuin te nyt, kun Ranska hävisi v. 71... Te vain olette vieläkin eristyneemmässä asemassa.
H. G. Wells, Mr Britling pääsee selvyyteen II
Aikaisemmin on huomautettu, että tämä yksilöllinen haltiaolento on eristynyt niistä monikollisista Tuonen tyttäristä ja pojista, jotka alkuperäisempään Tuonelan käsitykseen kuuluvat, ja liittynyt myöhempään vainajain yhteisasunnoksi käsitettyyn Tuonelaan.
Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Aikaisemmin nganasanit harjoittivat poronhoitoa, metsästystä ja kalastusta, elivät eristyneissä väliaikaisissa asutuksissa ja puhuivat etupäässä äidinkieltään.
Wikipedia: Nganasanin kieli

Englanninkieliset vastineet

  • insular
  • isolated

Taivutustiedot

Taivutusluokka 47

SijamuotoYksikkö
Nominatiivieristynyt
Genetiivieristyneen
Partitiivieristynyttä
Essiivieristyneenä
Translatiivieristyneeksi
Inessiivieristyneessä
Elatiivieristyneestä
Illatiivieristyneeseen
Adessiivieristyneellä
Ablatiivieristyneeltä
Allatiivieristyneelle
Abessiivieristyneettä

Lähteet