e­ro­tet­tu

adjektiivi, verbi
Jaa
Viittaa artikkeliin

e-ro-tet-tu (4 tavua) · 8 kirjainta

Johdettu sanasta: erottaa

Merkitykset

(käännetty englannista)
  1. toisistaan irrotettu, erilleen asetettu tai harvennettu
  2. työpaikkansa menettänyt tai irtisanottu
  3. muista erillään oleva tai pidetty, yksinäinen tai syrjäinen

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Reen perässä istuva herra oli virasta erotettu, rikas översti ja tilallinen Tingkors, ja kuskilaudalla ollut herra hänen salakirjurinsa, kaikki-kaikissansa ja armopalvelijansa, vanhettunut ylioppilas Simon Timoteus Gåsevinge.
— Johan Ludvig Runeberg, Suorasanaisia runoelmia
— Kyllä, olen järjestänyt sen kaiken, olen saanut erotetuksi sille pilttuun lastiruumassa, ja kaikki on selvää.
— Gudmundur Kamban, Skalholtin neitsyt II
Polverista oli suunniteltu suorakulmaisena tilana, jossa on kaksinkertaisella, toisistaan ilmaraolla erotetulla vuorauksella vahvistetut seinät, jotta räjähdysvoima suuntautuisi ylöspäin eikä ulospäin.
— Wikipedia: Manoelin linnoitus

Englanninkieliset vastineet

  • separated
  • disjoined
  • discharged
  • fired
  • sequestered
  • disjunct

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Erotettu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/erotettu