hauk­ku­mi­nen

substantiivi/ˈhɑu̯kːuminen/
Jaa

4 tavua · 11 kirjainta · taivutustyyppi 38 (nainen)

Johdettu sanasta: haukkua

Merkitys

  1. teonnimi verbistä haukkua

Esimerkkilauseet

Juuri kun Kirrillä ja Katrulla oli taas parhaana työnä Ainan haukkuminen ja parjaaminen, töytää Rehkosen tytär, Kirsti, huoneesen, tohisten, hajalla hiuksin ja hengästyksissään.
— Pietari Päivärinta, Naimisen juoruja
Risto silmäili, arvaili, jopa mittaili, mikä vähän, tuskin ollenkaan lisäsi puita motteihin, enempää kuin Nopen haukkuminen, nyystäminen ja merkkaaminen.
— Urho Karhumäki, Kello soi
Eikä nyt haluttanut emäntääkään turhanpäisesti kirkua, jättipä isäntäkin naapurinsa haukkuminen kesken.
— tekijä Usea, Syvistä riveistä
Henkinen väkivalta: esimerkiksi pilkkaaminen, eristäminen muista, haukkuminen, matkiminen, naurunalaiseksi tekeminen, vihamielisen sarkastiset vastaukset, syrjään jättäminen ja juorujen levittäminen.
— Wikipedia: Koulukiusaaminen
Keskenään sudet kommunikoivat useilla eri äännähdyksillä, joihin lukeutuvat haukkuminen, ulvominen, murina ja vingahdukset.
— Wikipedia: Meksikonsusi

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Etymologia

haukkua + johdin -minen

Liittyvät sanat

Hierarkia

Alakäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • denigration
  • invective
  • scolding
  • names
  • berating
  • earful
  • roast

Taivutustiedot

Taivutusluokka 38

Yleisimmät: haukkuminen 36 % · haukkumista 25 % · haukkumisen 10 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-inen

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet