her­ja

substantiivi/ˈherjɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

her-ja (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 7 179. yleisin sana

Merkitykset

  1. herjaus, loukkaus, häväistys
  2. (puhekieltä)vitsi, sutkautus
  3. (slangi)(tietotekniikka)virhe; virheilmoitus

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Niin! herja heittäkää! Ken oikein yksin jää, jää päälle maan, ei yksin olekaan.
— Johann Wolfgang von Goethe, Wilhelm Meisterin oppivuodet
Mutta minä uneksin itseni siten jumalien vertaiseksi, otin osaa heidän iloihinsa ja suruihinsa, heidän leikkeihinsä ja kuolemattomiin karkeloihinsa, ja tunsin olevani yläpuolella herjan ihmisheimon.
— Eino Leino, Kootut teokset XIII
Pimeyden voimilta suojautuminen Pimeyden voimilta suojautumisessa opetetaan puolustustekniikoita torjumaan toisen velhon taikomia taikoja, loitsuja, kirouksia ja herjoja; vastustamaan pimeän voimia ja suojautumaan pimeän otuksilta.
— Wikipedia: Tylypahka

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan herja lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Adjektiivit
Bart alkaa huudella herjoja yleisöstä, jolloin Goodman ottaa tämän luokseen lavalle.
— Wikipedia: Simpsonit (5. tuotantokausi)
Kun nyt lasket lainehisin, heität vielä herjan hengen, enpä toiste tullekana etehen inehmisille.
— Pekka Ollilainen, Nuorten Kalevala
Päättää suuri kuningas: On herja ylen paha.
— Eino Leino, Kootut teokset II
Väinämöinen heitti herjan laineisiin, eikä se sieltä olo sen perästä kohonnut.
— Pekka Ollilainen, Nuorten Kalevala

Etymologia

Vanhin tieto
Ljungo Tuomaanpoika, 1601
Levinneisyys
etupäässä itämurteet Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa
Vastineita
karjala, viro

Lähtökohta: todennäköisesti ← skandinaavinen, vertaa myöhäinen muinaisruotsi häriare ’herjaaja, parjaaja, pilkkaaja’, klassinen muinaisruotsi herian Odinin liikanimi, ’paha henki’ tms., hærians(s)on, muinaisnorja herjansson, islanti herjanssonur haukkumasana: ’Odinin tai paholaisen poika’ (→ suomi vanh. kiel. herjunsuni (Ljungo 1609) ’porton tai paholaisen poika’), muinaistanska herja ’huora’ ← keskialasaksa herje, herge ’sama merkitys’

Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalaherja (et. vanh. run.) ’paha, ilkeä, konna, lurjus; ? hiisi; ? tauti; huono nainen’, herjata ’sättiä, häväistä, solvata’
viroheris, herits ’lurjus’, herine, hõrine ’lurjusmainen’ (viro murt. herjata ’ajaa pois, karkottaa, torjua’ ilmeisesti ← suomi)

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • contumely
  • slur
  • vituperation
  • wittiness

Esiintymistiheys

22 808 esiintymää · 8.7 / milj.

Suomi24
10.5
Sanomalehdet
1.1
Aikakauslehdet
0.7
Wikipedia
0.6
Reddit
3.0
Tekstitykset
1.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9 (kala)

Yleisimmät: herjaa 43 % · herja 19 % · herjoja 14 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-erjɑ

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Herja. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/herja