ih­me­tys

Vikka-täti oli saanut Irmildin erityiseen valvontaansa ja hän eli alituisessa, lempeässä ihmetyksessä sen johdosta, että Irmild aina sanoi ja teki ihan päinvastoin kuin hän, täti, odotti.

Toverit katselivat häntä ihmetyksellä, mutta olivat samalla tyytyväisiä, että hänen entinen vakavuutensa, kuten he sanoivat, oli vähän miedontunut.

Pysyvyys, vieraus ja harvinaisuus: esimerkiksi maanjäristykset eivät aiheuta ihmetystä siellä, missä ne ovat tavallisia.