juip­pi

substantiivi/ˈjui̯pːi/
Jaa
Viittaa artikkeliin

juip-pi (2 tavua) · 6 kirjainta

Merkitykset

  1. epämääräisesti käyttäytyvä, yleensä epäluotettava mieshenkilö; hamppari, retku, roikale
  2. Helsingin slangissa 1900-luvun alussa maalainen

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Iivari Aatsingille, jota jokapäiväisessä keskustelussa sanotaan jätkäksi, juipiksi, sutkiksi ja milloin miksikin, ojennetaan pieni, valkea käsi, joka on kuin lapsen käsi, mutta hän ei uskalla siihen heti tarttua.
— Juho Koskimaa, Pohjalaisia ja peräpohjalaisia
Jos sellaasta mettäs sattuu, niin sillä juipilla on selkäsauna tieros ja lipoonen lähtö kämpältä vaikka yönselkähän.
— Jaakkoo Vaasan, Vaasan Jaakkoo rapakon takana 1947-48
— Voi käydä niin, jatkoi metsäherra hiukan empien, että yhtiö muuten haetuttaa jollakin juipillaan ellei samalle paikalle, niin ainakin niille seuduin uutistalon ja siitä on sitten kaikenlaista ikävyyttä.
— Juho Koskimaa, Ja sitten jätkä kuoli

Etymologia

Alkuperä
Murresana

Vertaa murteellinen juippi (melko yleinen) ’(epäluotettavasta, tottelemattomasta, uppiniskaisesta tms. nuoresta miehestä tai keskenkasvuisesta pojasta:) lurjus, hunsvotti, sälli’.

Esiintymistiheys

3 714 esiintymää · 1.4 / milj.

Suomi24
1.6
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.1
Wikipedia
0.0
Reddit
1.3
Tekstitykset
0.8

Taivutustiedot

Taivutusluokka 5 (risti), vokaalivaihtelutyyppi B

Yleisimmät: juippi 55 % · juipit 14 % · juipin 9 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uipːi

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Juippi. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/juippi