kadotettu
adjektiivi, verbiJohdettu sanasta: kadottaa
Merkitykset
(käännetty englannista)- 1.sellainen, joka ei ole enää hallussa tai jota ei voida löytää
- 2.tuhon oma tai helvetin ikuiseen rangaistukseen tuomittu
Synonyymit ja vastakohtasanat
Adjektiivit
kirottupelastamatonkadotukseen tuomittulunastamatonsaamarinpahuksenmoinenpahuksenhelvetinhävittyhitonsamperinmokomahelvetinmoinensamperinmoinenpirunmoinenlempokatalakaputrikkitoivotonkateissahukassavitunpaatunutuppiniskainentakavarikoitusaatananhiivatinraskautettulakkautettunoiduttukirotunhukkaan heitettyhemmetinsiunatunrikki olevasukupuuttoon kuolluthelkutinhelkkarinkatumaton
Vastakohtasanat
Esimerkkilauseet
Siksi ettet mitään rakastanut, et mitään kunnioittanut paitsi itseäsi, paitsi itseäsi ja ajatuksiasi, olet kadotettu, kadotettu ainiaaksi.
Välin vaan, kun vartiat nukkuu ja tyynenä saapuu yö, Kuningattaren raukan rinta vapahammin silloin lyö, Hän silloin yölle laulaa, surujansa ja murheitaan, Kadotettua kauneuttansa, vapautta ja toiveitaan.
Hallen pietismissä opetettiin, että uudestisyntyminen ei tapahdu kasteessa, vaan lapsi syntyy uskoen ja aikuisen kadotettua usko, uudestisyntyminen tapahtuu tietoisessa herätyksessä, joka johtaa selvään parannuksentekoon.
Englanninkieliset vastineet
- lost
- damned