karri
erisnimi, substantiivi/ˈkɑrːi/kar-ri (2 tavua) · 5 kirjainta
Merkitykset
Synonyymit
Esimerkkilauseet
Näin on ennen soitettihin, soitettihin, laulettihin, kun oli ihanat ai'at, lapsen ai'at armahaiset; kuuhut kultasi kujamme, pirttipalkit päivänpaiste, vesillä venoset sousi, mailla karrit kieritteli.— Taidatko sinä, Karrin Matti, sanoa, mitä ihmisen kaikkein ensimmäiseksi täytyy tuntea, ennen kuin hän oppii puhumaan tai lukemaan?Ratapölkyissä käytetään sekä havu - että lehtipuuta, joista yleisimmät ovat tammi, jarraeukalyptus ja karri, mutta niiden hankinnasta on tullut yhä vaikeampaa, koska raaka -aineen tulisi olla kestävästi tuotettua.Kollokaatiot
Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan karri lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
- Substantiivit
- Verbit
Karri Kivi toimi Ässien päävalmentaja kausien ja ajan.Variksen oletetun dopingin käytön paljastuttua toistamiseen muusikko Karri Salo teki laulun "Voihan Varis".Ruudolf ja Karri Koira vierailevat JVG:n heinäkuussa julkaistulla musiikkivideolla "Töttöröö".Etymologia
1karri1 – kynttilän sydämen, tulitikun tms. hiiltynyt osa; kovettunut noki; kuona; palaneen käry tai maku
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan karsi yhteydessä
- Vastineita
- karjala, vepsä
Lainalähde: Sanojen on arveltu kuuluvan karsia verbin yhteyteen; lainalähteeksi sopisi germaaninen *skarđīn- ’leikkaaminen, silpominen’ (vast. verbivartalosta katso karsia), merkityksen kannalta vertaa esimerkiksi nykyruotsi skare, muinaisnorja skarsl ’kynttilän, lampunsydämen karsi’, jotka ovat samaa sanuetta kuin nykyruotsi skära ’leikata’. Katso myös karttua.
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | karsi ’karsi (päreessä, öljylampun sydämessä)’ |
|---|---|
| vepsä | kard, kardeh ’palaneen katku, käry’ |
| – | ? viro murt. kartsas ’nokinen (ahjo)’, kärd (g. kärra), kärde, kärse, kärts ’palaneen käry’, kärss (g. kärsa) ’kynttilän-, lampunsydämen karsi’ |
(itämerensuomi → venäjä murt. kárdež ’palaneen villan, oljen yms. käry’, ? karževína ’pohjakuona; ruoste’, prokarževet́ ’mustua, kärventyä auringossa’).
2karri2 – ohdake, takiainen; takkutukka
- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: kardborre)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan karra yhteydessä
Lainalähde: ← nykyruotsi kardborre, varhaisempi uusruotsi ja murt. karda, karreborre, karbor ’ohdake, takiainen’. — suomi murt. esiintyy myös omalta pohjalta syntyneitä etuvok. muotoja, esimerkiksi kärri, ‑ke, kärriäinen, kärripurri; kontaminaatioon karriainen + karhea perustunee karhiainen (Länsi-Uusimaa) ’ohdake’.
Samaa juurta olevia sanoja
3karri3 – curry
- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä englannin curry ’karri’ ← tamilin kaṟi ’muhennos’.
Yhdyssanat ja johdokset
Yhdyssanat
Esiintymistiheys
3 638 esiintymää · 1.4 / milj.
Taivutustiedot
Taivutusluokka 5 (risti)
Yleisimmät: karri 92 % · karrin 6 % · karrille 1 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
Riimit
-ɑrːi
Kaikki riimitLähteet
Viittaa tähän artikkeliin
Asiasanasto.fi. (s.a.). Karri. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/karri