kau­nai­nen

Paremp' on kodin kannikka kaunainen, Vaikk' oiskin pöytänä hanki.

Aivan oikein, noilla ei ollut edes lapsen mielikuvitusta eikä lapsen tavallisimpia ajatuksia, he olivat eläneet ja kasvaneet nähden ja kuullen vain aikaihmisten arkisia toimia ja kaunaisia puheita, ja heistä oli ehkä juurittu pois kaikki, mikä viittasi lapsen sielun kirjavaan ja värikkääseen elämään.

Yhteisen kielen puute aiheutti paitsi kommunikointivaikeuksia kristillisyyksien välille, se myös johti epäluuloiseen sekä kaunaiseen ilmapiiriin.