lan­ta

substantiivi/ˈlɑntɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

lan-ta (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 11 500. yleisin sana

Merkitykset

  1. kasvisravintoa syövän kotieläimen ulosteLenkkeilypolku on taas aivan hevosenlannassa.
  2. (murre)alamaa

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Kyntäjäin lähdettyä kotoa otti emäntä tuuran, taltan ja kirveen, jotka hän kätki läävän kynnyksen viereen lantaan.
— Johannes Häyhä, Kuvaelmia itä-suomalaisten vanhoista tavoista 5 Kesäaskareet
Toisellaista oli se lanta.
— Eero Eerola, Maahengen uskossa
Raakamaito voi saastua monin tavoin: lehmän lannasta, lehmän ihon bakteereista, utaretulehduksesta, likaisista välineistä tai muusta.
— Wikipedia: Pastörointi

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan lanta lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Adjektiivit
Halusin vedättää pelloilleni lantaa ja saada nyt jonkun aikaa olla perheeni keskuudessa.
— Heikki Meriläinen, Heikki Meriläisen elämä
Vierekkäin joutuivat tievan multiin odottamaan Herransa tuloa sekä lappi että lanta.
— Samuli Paulaharju, Lapin muisteluksia
Vetäen hevosta perässään hän astui edellä pienelle pihalle, missä tuore lannan haju ilmaisi navetan läheisyyttä.
— Alexandre Dumas, Bragelonnen varakreivi II
Hieman ylempänä lähellä taloa levitettiin lantaa pellolle hevosin ja miehin.
— Pentti Haanpää, Karavaani ja muita juttuja

Etymologia

1lanta1 – sonta, lannoite

Vanhin tieto
Henrik Florinus, 1702
Levinneisyys
melko yleinen, ei Vermlanti
Vastineita
karjala

Lähtökohta: Aiemmin esitetyn skandinaavinen lainaetymologian (muinaisnorja hland ’virtsa’) tekee epätodennäköiseksi sanan ilmeisen myöhäinen leviäminen suomi murteisiin.

Alkumerk. mahdollisesti ’(maanparannusaineena käytetty) viljava maalaji, ruoppa’, johon vertaa lanta, lantea ’alava, kostea, viljava maa’ (johd. s:sta lansi, katso tätä).

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalalanta ’lannoite; maan väkevyys’ (? ← suomi).

Samaa juurta olevia sanoja

Luultavasti johd. sanasta lansi (: lannen), katso tätä. Sanalle on esitetty myös jo aikaisemmin samaa germaaninen alkuperää (*lanđa-z, vertaa muinaisnorja nykyruotsi jne. land ’maa, ranta’) kuin sittemmin sanalle lansi.

Samaa juurta olevia sanoja

2lanta2 – Lapista etelään oleva osa Suomea

Alkuperä
Lainasana (saame: ladˈde)
Vanhin tieto
Elias Lönnrot, 1874
Levinneisyys
Peräpohja Länsipohja

Lähtökohta: ← saame ladˈde ’Suomi ja Ruotsi saamelaisalueen ulkopuolella; maanviljelysalue (R)’, ladˈdĕlâš ’ei-saamelainen’ (saame ← skandinaavinen, vertaa muinaisnorja nykynorja nykyruotsi land ’maa’).

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • dung
  • manure
  • muck

Esiintymistiheys

11 827 esiintymää · 4.5 / milj.

Suomi24
3.6
Sanomalehdet
4.0
Aikakauslehdet
24.9
Wikipedia
5.1
Reddit
2.7
Tekstitykset
3.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9 (kala), vokaalivaihtelutyyppi J

Yleisimmät: lantaa 30 % · lanta 25 % · lannan 24 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑntɑ

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Lanta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/lanta