pas­ka

substantiivi, adjektiivi/ˈpɑskɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pas-ka (2 tavua) · 5 kirjainta · Suomen kielen 356. yleisin sana

Merkitykset

  1. eräs kirosanaVoi paska, tästä ei tuu yhtään mitään!
  2. huono, surkeaOlet ihan paska matematiikassa.
  3. rikkinäinen (vain essiivissä tai translatiivissa)Tämä kone meni nyt paskaksi.
  4. epämiellyttävä, vaivalloinenArmeija oli paskaa.
  5. (alatyyliä)(ulkopaikallissijoissa funktioverbin kanssa)uloste; viittaa ulostamiseenPelkäsin niin paljon, että tuli paskat housuun.
  6. kielteinen tai valheellinen asiaÄlä puhu paskaa!
  7. turhanpäiväinen tai joutava asiapuhua paskaa, jauhaa paskaa
  8. negaatiossa (ei) mitään, (ei) yhtäänEn välitä paskaakaan.
  9. alatyyliä vierasaine, jatkeaine, epäpuhtausTässä pirissä oli ties mitä paskaa seassa, sain siitä hirvittävän hedarin.
  10. ortodoksisuuteen liittyvä ukrainalainen pääsiäiseksi valmistettava makea leipä
  11. pashan ukrainalainen variantti

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Pääskyisen paska keitetty ja juotu eli päälle pyhitty, on hywä willikoirain puremisen, ihran kansa sotkettu pää-kipuun, öljyn kans lämmitetty, korwaan tipahdettu ottaa pois hammas taudin, hauteexi ajoxijn äkämijn, waimojen rintoiin.
— Christfrid Ganander, Maan-Miehen Huone- ja Koti-Aptheeki
Ota katajan tuhkaa, kanan paskaa ja wiktrilliä, jotain arwon jälkeen, keitä wedesä lipiäxi, anna laskeua, pese olki-wispilällä, että weri näky; wasta kuin Hewonen ulkona ilmasa kuiwaa, woitele edellä mainitulla woiteella.
— Christfrid Ganander, Eläinden Tauti-Kirja
Frankfurtin mielestä paskan puhumisella ja valehtelulla on olemassa selkeä ero: valehtelija tietää, mikä on totuus, mutta vääristelee faktoja siitä huolimatta.
— Wikipedia: Harry G. Frankfurt

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan paska lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Levy julkaistiin myöhemmin CD:nä, jossa oli mukana myös kokoelma Hatullinen paskaa.
— Wikipedia: Aku, Juha, Martti ja Mikko² – soolot
Uskotaan myös, että huonot kokemukset verottajan kanssa saivat Irwinin myöhemmin julkaisemaan kappaleen "Haistakaa paska koko valtiovalta".
— Wikipedia: Irwin Goodman

Etymologia

1paska1 – uloste; lika; (slangissa myös:) huono, levoton

Vanhin tieto
Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
Slangissa
1900 lähtien
Levinneisyys
yleinen
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 7 muuta kieltä

(suomi paska → nykyruotsi murt. Suomi passka ’haukkumasana: huono, kelvoton; jäte, lika’)

Vastineet sukukielissä (13 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpaska ’(vetelä) ulostus; (raudan) kuona; paha, kunnoton’
karjalapaska ’vetelä uloste, ripuli; lika, moska, sohjo; huono’, paskaine ’likainen; mitätön, joutava’, paskantoa ’ulostaa vetelää, olla ripulilla; liata, tahrata’, paskattoa ’paskattaa’
lyydipask(e̮) ’vetelä ulostus, ripuli’, paskata ’ulostaa vetelää’, paskattšim ’jk lintu, mahdollisesti närhi’
vepsäpask (g. ‑an) ’vetelä ulostus’, paskata (prs. paskandab) ’ulostaa’, paskatš ’varpunen’
vatjapaska ’ulostus; jäte, (raudan) kuona; huono; haukkumasana’, pazgate̮lla ’olla ripulilla; ulostaa’
viropask (g. pasa) ’vetelä ulostus, ripuli’, pasandada ’ulostaa, paskantaa’
liivipaskā ’vetelä ulostus’, paskāndə ’ulostaa, olla ripulilla’

(lyydi, vepsä → venäjä murt. paskáč ’närhi’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamebâiˈkâ ’ulostus, sonta, lika, sotku; hyönteisen muna; mitätön asia’
ersämordvaersämordva pśkiźems, mokšamordva pəśkiźəms ’ulostaa, olla ripulilla’
länsimarilänsimari pə̑škeδäm, itämari puškeδam ’sama merkitys’
etelämansietelämansi länsimansi pohjoismansi poś, itämansi paś ’vetelä ulostus, ripuli’, pohjoismansi poś- ’olla ripulilla’
etelähantietelähanti păt́, pohjoishanti paś ’ulostus, sonta’, itähanti pŏt́: pŏt́kə jĕγ- ’tulla ripulille’ (jĕγ- ’tulla jksk’), etelähanti păt́-, pohjoishanti păś- ’ulostaa, paskantaa’
unkarifos ’vetelä uloste, ripuli; (v.) olla ripulilla’.

Samaa juurta olevia sanoja

Helsingin slangissa

paska ’uloste; lika; huono, kelvoton’

monikäyttöinen sana, joka esiintyy myös murteissa ja kuuluu, merkityksessä ’uloste’, suomen vanhimpiin sanoihin (muun muassa unkari fos ’ripuli’, mari puškeδam ’paskannan’).

2paska2 – venäläinen pääsiäisruoka, rahkakakku, pasha

Alkuperä
Lainasana (venäjä: pásha)
Sanakirjassa
Käsitellään sanan pasha yhteydessä
Vastineita
karjala, vepsä
  1. suomipasha
  2. venäjäpásha, murt. páska ’pääsiäinen; pääsiäisenä syöty rahkakakku’
  3. keskilatinapascha ’pääsiäinen’ samaa alkuperää on pääsiäisen nimi lähes kaikkialla Euroopassa, vertaa ranska pâques, gootti pāska, keskialasaksa pāsche, islanti páskar, nykyruotsi påsk
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)

Lähisukukielissä

karjalapasha (rinn. pashu, paska, puaska) ’rahkasta valmistettu pääsiäisjälkiruoka; vehnäinen pääsiäisleipä’
vepsäpask (g. ‑an) ’pääsiäisleipä’

Samaa juurta olevia sanoja

Lue myös Kotuksen kirjoitus pasha.

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.shitty, crappy, sucky, shit, crap
  • ruotsiskit
  • saksaScheiße (f)
  • ranskamerdique, merde
  • venäjäдерьмо, говно, чёрт (n), сраный
  • esp.mierda (f)
  • viropask, sitt
  • italiacazzata (f), merdoso, merda (f)
  • puolagówno
  • norjaskitt, dritt

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • shit
  • crappy
  • shitty
  • crap
  • shite
  • sucky

Esiintymistiheys

865 283 esiintymää · 329.7 / milj.

Sana esiintyy yli 50 kertaa useammin keskustelupalstoilla (Suomi24, Reddit) kuin sanoma- ja aikakauslehdissä, mikä voi viitata puhekielisyyteen.

Suomi24
346.7
Sanomalehdet
3.1
Aikakauslehdet
6.6
Wikipedia
2.8
Reddit
715.6
Tekstitykset
540.4

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9 (kala)

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑskɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Paska. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/paska