- Alkuperä
- Lainasana (muinaisruotsi: rōþs-)
- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, liivi
Lainalähde: ← muinaisruotsi rōþs-, yhd. rōþsland ’Uplannin rannikko, Roslagenin maakunta’ (nykyruotsi vanh. Roden ’sama merkitys’), rōþskarl ’kyseisen rannikon asukas’ tai pn:stä riippumatta ← rōþskarl, ‑män ’soutueen jäsen’ tjs.
itämerensuomi *rōtsi (merk.-muutoksen ’ruotsalainen varjagi’ → ’venäläinen’ kautta) → pohjoissaame ruošˈšâ (inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’venäläinen, Venäjä, venäjän kieli’, muinaisvenäjä rusĭ (venäjä ruś) ’Venäjä’ sekä (karjala, vepsä →) udmurtti d́źut́ś, komi rot́ś ’venäläinen’, josta puolestaan → itämansi länsimansi pohjoismansi ruś, itähanti etelähanti rut́, pohjoishanti ruś, nenetsi lūt́śa ’venäläinen’.
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | rōtsi ’luterilainen’, rōtsa, rōtsalain ’ruotsalainen’ |
|---|---|
| karjala | ruottši ’suomalainen, luterilainen; (luterilainen) Suomi; suomen kieli’, ruottšalaine ’suomalainen, luterilainen’ |
| lyydi | ruotš ’suomalainen, luterilainen mies; Suomi; Ruotsi’ |
| vepsä | pn. rot́śide koumad (vertaa inkeroinen rōtsiŋ kalmat ’sodanaikainen hautausmaa’) |
| vatja | rōttsi ’Ruotsi’ |
| viro | Rootsi ’sama merkitys’, rootsi keel ’ruotsin kieli’ |
| liivi | rūot́š-mɔ̄ ’Ruotsi’, rūot́šli ’ruotsalainen’ |
(suomi → pohjoissaame ruoŧŧâ (luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’Ruotsi, ruotsin kieli, ruotsalainen’; karjala → koltansaame rŭŏ̭ccă̮ (kildininsaame) ’suomalainen’)