- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan piru yhteydessä
- Slangissa
- 1900 lähtien
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, viro
Lähtökohta: Sanalle aiemmin esitetty slaavilainen alkuperä (perun ’venäläisten pakanallinen (ukkosen?)jumala’) tuskin tulee kyseeseen; sana ei itämerensuomi levikkinsä nojalla vaikuta järin vanhalta, verrattuna esimerkiksi vanhimpaan slaavilainen-peräiseen uskonnolliseen sanastoon (katso pakana, pappi, risti). Hylättäviä ovat myös muut (germaaninen) lainaselitykset.
kontam. piru + jumalauta
Luultavasti perkele sanan (mahdollisesti deminutiivinen?) variantti.
Vastineet sukukielissä (3 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | piru kirosana |
|---|---|
| karjala | piru, pirulaine ’paholainen, piru’ |
| viro | murt. (Muhu) piru voimasana |
(suomi → pohjoissaame biru (inarinsaame koltansaame) ’piru’, nykyruotsi murt. Suomi pir(r)o ’sama merkitys’).
Samaa juurta olevia sanoja
- piru1510
- pirulainen
- pirullinen
- piruilla
- pirulaut(a)
Helsingin slangissa
pirulauta
yhdistelmä sanoista piru ja jumalauta, jossa l- kuuluu alkuaan sanaan Jumala (”auta, Jumala”). Vertaa myös jukolauta.