pit­kos­puu

substantiivi/ˈpitkosˌpuː/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pit-kos-puu (3 tavua) · 9 kirjainta

Yhdyssana: pitkos + puu

Merkitys

  1. suolle jalankulkijoita varten pitkittäin asetettu puunrunko

Esimerkkilauseet

"Ukko, avita ulkomiestä, ettei hän eksyis ulkoisalle, Kiesus, kaitse metsämiestä, ettei hän yöpyis taivas-alle, Maaria, suuntaa marjamiestä suonkin pitkän pitkospuulle, Tahvana, taluta matkamiestä tuvankin tumman uksen suulle!
— Eino Leino, Kootut teokset V
Jos on tielläs kanto taikka kivi, vuori suuri taikka syvä uoma, niin ne poista: kannot irti kisko, kivet särje, vuoret maahan murra, pitkospuita syvänteihin laita.
— Kössi Kaatra, Suurlakkokuvia y.m. työväenlauluja
Järveä kiertää kolme - ja nelilankkuinen pitkospuu, joka päättyy eteläosan olevassa kärjessä kahteen teräsputkeen, joiden yläosaa ei ole laudoitettu sillaksi.
— Wikipedia: Evon virkistyskalastusalue

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan pitkospuu lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Adjektiivit
Ei ollut siltoja jokien poikki eikä lauttoja järvien yli eikä pitkospuita soissa.
— Selma Lagerlöf, Peukaloisen retket villihanhien seurassa
Aamun valjetessa tulin laajan suon partaalle, jonka yli tie kulki pitkospuita myöten.
— Kyösti Wilkuna, Tapani Löfvingin seikkailut

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan pitkä yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 11 muuta kieltä

ja

Vastineet sukukielissä (17 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpitkä, pitki ’pitkä’, pitkin, pitkulain ’pitkulainen’, pitetä (impf. pitkenīt) ’pidetä’, pittuin, pittūkkain ’jnk pituinen’
karjalapitkä ’pitkä’, pitkin, pitkulittša ’pitkulainen, soikea’, pitkittyö ’pitkittyä, viivästyä’, pitkistyö ’pitkistyä, viivästyä; käydä pitkäksi, tuntua pitkältä’, pitketä ’pidetä; käydä pitkäksi (aika); kestää’, pitkenteä ’pidentää, jatkaa, pitkittää’, pituine ’jnk pituinen’
lyydipitk(e̮) ’pitkä’, pitkin, pit́eta (prs. pit́enou), pitketä (prs. pitkenöü) ’pidetä’
vepsäpit́k ’pitkä’, pit́kin, pit́kastuda ’pitkistyä’, pid́eta (prs. pid́ene̮b) ’pidetä’, pid́eta (prs. pid́endan) ’pidentää’, pittūńe ’jnk pituinen’
vatjapittšä, (vatjan Kukkosin murre) pitki ’pitkä’, (vatjan Kukkosin murre) piteline ’pitkällinen’, pitukkaina ’pituinen’
viropikk (Wied pitk) ’pitkä’, pikali ’pitkällään, pitkäkseen’, pikeneda ’pidetä’, pikendada ’pidentää, jatkaa; lykätä, siirtää’
liivipitkā ’pitkä’, pitkəl ’pitkälleen’, pitkit ’pituus; pitkä’

Kaukaisemmissa sukukielissä

itämansiitämansi länsimansi pǟlt ’(niin) kauan (kuin); (L) pituus’, pohjoismansi palit ’pituus, etäisyys’
etelähantietelähanti pĕt, pohjoishanti pä̆l, păᴧ ’korkea (puu)’, itähanti pĕlät, etelähanti pĕtat, pohjoishanti pä̆lat, păᴧat ’korkeus, (ihmisen) pituus; jnk korkuinen, pituinen’ (itähanti kăsi̮ pĕlät ’miehen mitta’)
unkarifel, föl ’ylös’, felett, fölött ’jnk päällä’, fent, fönt ’ylhäällä’
nenetsipirt́śe, ṕīrt́śe ’korkea, pitkä (ihminen)’
enetsifid́e ’korkea’
selkuppipirgä, pürg ’sama merkitys’
kamassipɯrže ’korkea, pitkä’
koibaalipritse
matorihirge
taigihürgi ’korkea’ (ugrilaisten kielten sanat edustavat kantavartaloa uralilainen *piδᴈ-, samojedilaiset sanat vastaavat tarkasti suomi johdosta pitkä ← uralilainen *piδ-kä).

Vertaa pytky, pätkä, pötky.

Esiintymistiheys

1 333 esiintymää · 0.5 / milj.

Suomi24
0.5
Sanomalehdet
1.0
Aikakauslehdet
1.7
Wikipedia
0.8
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.0

Taivutustiedot

Taivutusluokka 18 (maa)

Yleisimmät: pitkospuut 36 % · pitkospuita 35 % · pitkospuiden 12 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Pitkospuu. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pitkospuu