- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- inkeroinen, karjala
Vastineet sukukielissä (2 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen, karjala | pätkä ’pätkä, palanen’ |
|---|
(suomi → nykyruotsi murt. Suomi pättkä ’pätkä’)
Kaukaisemmissa sukukielissä
| – | ? pohjoissaame bæsˈkedit (eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’keritä, leikata karvat’ (? ← varhaiskantasuomi *päčkätä- tai *pečkätä-) |
|---|
. Näiden yhteyteen on varsinkin aiemmin liitetty niin ikään keritsemistä, leikkaamista tai hakkaamista merkitseviä volgalainen ja samojedi verbejä. Äänt. syistä ne eivät ainakaan suoranaisesti ole yhdistettävissä tähän (mordva ja mari sanoista katso s.v. pytky). Sekä itämerensuomi että etäsukukielten sanat lienevät deskr. alkuperää, joten ne voivat olla suhteellisen nuoria ja eri tahoilla erikseen kehittyneitä, vaikka kyseessä voi toki olla osaksi ikivanhakin onomat.-deskr. sanasikermä. Vertaa myös pitkä Vaihtoehtoisesti voisi itämerensuomi sanueen vastineena tulla kysymykseen myös pohjoissaame bieđˈgânit (inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’hajota’ (? ← varhaiskantasuomi *päδkene-), kun taas saame biekˈke ’pala’ tuskin voinee kuulua suomi pätkä sanan yhteyteen.