- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan pitkä yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 11 muuta kieltä
ja
Vastineet sukukielissä (17 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | pitkä, pitki ’pitkä’, pitkin, pitkulain ’pitkulainen’, pitetä (impf. pitkenīt) ’pidetä’, pittuin, pittūkkain ’jnk pituinen’ |
|---|---|
| karjala | pitkä ’pitkä’, pitkin, pitkulittša ’pitkulainen, soikea’, pitkittyö ’pitkittyä, viivästyä’, pitkistyö ’pitkistyä, viivästyä; käydä pitkäksi, tuntua pitkältä’, pitketä ’pidetä; käydä pitkäksi (aika); kestää’, pitkenteä ’pidentää, jatkaa, pitkittää’, pituine ’jnk pituinen’ |
| lyydi | pitk(e̮) ’pitkä’, pitkin, pit́eta (prs. pit́enou), pitketä (prs. pitkenöü) ’pidetä’ |
| vepsä | pit́k ’pitkä’, pit́kin, pit́kastuda ’pitkistyä’, pid́eta (prs. pid́ene̮b) ’pidetä’, pid́eta (prs. pid́endan) ’pidentää’, pittūńe ’jnk pituinen’ |
| vatja | pittšä, (vatjan Kukkosin murre) pitki ’pitkä’, (vatjan Kukkosin murre) piteline ’pitkällinen’, pitukkaina ’pituinen’ |
| viro | pikk (Wied pitk) ’pitkä’, pikali ’pitkällään, pitkäkseen’, pikeneda ’pidetä’, pikendada ’pidentää, jatkaa; lykätä, siirtää’ |
| liivi | pitkā ’pitkä’, pitkəl ’pitkälleen’, pitkit ’pituus; pitkä’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| itämansi | itämansi länsimansi pǟlt ’(niin) kauan (kuin); (L) pituus’, pohjoismansi palit ’pituus, etäisyys’ |
|---|---|
| etelähanti | etelähanti pĕt, pohjoishanti pä̆l, păᴧ ’korkea (puu)’, itähanti pĕlät, etelähanti pĕtat, pohjoishanti pä̆lat, păᴧat ’korkeus, (ihmisen) pituus; jnk korkuinen, pituinen’ (itähanti kăsi̮ pĕlät ’miehen mitta’) |
| unkari | fel, föl ’ylös’, felett, fölött ’jnk päällä’, fent, fönt ’ylhäällä’ |
| nenetsi | pirt́śe, ṕīrt́śe ’korkea, pitkä (ihminen)’ |
| enetsi | fid́e ’korkea’ |
| selkuppi | pirgä, pürg ’sama merkitys’ |
| kamassi | pɯrže ’korkea, pitkä’ |
| koibaali | pritse |
| matori | hirge |
| taigi | hürgi ’korkea’ (ugrilainen kielten sanat edustavat kantavartaloa uralilainen *piδᴈ-, samojedi sanat vastaavat tarkasti suomi johdosta pitkä ← uralilainen *piδ-kä). |