kai­ra

substantiivi/ˈkɑi̯rɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

kai-ra (2 tavua) · 5 kirjainta

Merkitykset

  1. (käsin kierrettävä) pora
  2. käsin kierrettävä pora, jolla tehdään reikä jäähän, jääkaira
  3. ontto pora jolla otetaan näyte maaperästä tms.
  4. selkonen, kiveliö; jokien välinen asumaton erämaa Pohjois-Suomessa, jokien välinen maa-alaVaelsimme kairassa.

Esimerkkilauseet

Niin ajattelee Aprami Kaira nurkassaan, koska on ärtynyt pappia kohtaan, jolle maksaa raskaita veroja, niin hän ajattelee rikkaana, viisaana ja itsekylläisenä.
— Pentti Haanpää, Isännät ja isäntien varjot
Luiskahtivat longallensa Kairan laidat kallossaan, Kun hän otti ollaksensa Kauppamiesnä, kelmi, vaan.
— Tyko Hagman, Satuja ja runoja lapsille
Ristiholvissa holvivaipat eli - kairat muodostavat terävän kulman, jossa syntyvien jännitysten vuoksi tämä kohta on vahvistettava: pienimmissä, yksinkertaisissa holveissa sitä ei kuitenkaan aina tehdä.
— Wikipedia: Holvi

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kaira lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Kittilän Suikkien erämaana oli Ounasjoen ja Kitisen välinen kaira.
— Samuli Paulaharju, Lapin muisteluksia
Sakkoa vain selkään ja linnaa, ellei vallesmanni nukkuisi Kairan kirkolla peitto korvissa.
— Pentti Haanpää, Iisakki vähäpuheinen
Mutta Kaira alkoi hätäilemättä kertoa kaskua eräästä kylän isännästä, joka meni naapurikuntaan lääketieteen apua etsimään.
— Pentti Haanpää, Isännät ja isäntien varjot
Suuri kaira vain suhisi hautalukuja sekä veisasi kuolinvirttä kaatuneelle vanhukselle...
— Samuli Paulaharju, Kiveliöitten kansaa Pohjois-Ruotsin suomalaisseuduilta

Etymologia

1kaira1 – vintilä, pora

Alkuperä
Lainasana (kantaskandinaavi: *gaiRa-)
Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Levinneisyys
hajat. etupäässä länsimurteet
Vastineita
karjala

Lainalähde: ← kantaskandinaavi *gaiRa-, vertaa muinaisnorja geirr ’keihäs; kolmikulmainen kaista’, muinaisalasaksa eli muinaissaksi gēr, anglosaksi gār jne. ’heittokeihäs’, kantaskandinaavi *naƀa-ǥaiRa-, muinaisyläsaksa nabagēr, anglosaksi nafugār ’pora’.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalakairi (? ← suomi) ’iso pora’

Samaa juurta olevia sanoja

2kaira2 – (kolmiomainen) kangaskaistale (vaatekappaleessa), kiilamainen kuvio sukassa, joustinneule; puukiila, kapea lauta

Alkuperä
Lainasana (kantaskandinaavi: *gaiRa-)
Vanhin tieto
Christfrid Ganander, 1786
Levinneisyys
Pohjanmaa Peräpohja
Vastineita
karjala

Lainalähde: ← kantaskandinaavi *gaiRa-, vertaa muinaisnorja geirr ’keihäs’, geiri ’kiila, kolmiomainen kaista’, nykyruotsi murt. Viro gair, gäir ’kiila, (takin, paidan) kaista’; sama sana kuin s.v. kaira1 mainittu germaanisten kielten sana.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalakaira ’vaatekaistale, kankaansuikale’

3kaira3 – jokien välinen maa-ala; laaja yhtenäinen metsäalue, asumaton erämaa, selkonen

Levinneisyys
et. Peräpohja
Vastineita
karjala

suomen sanan merkitys syntynyt luultavasti kangastilkkua merkinneen kaira2 sanan sekaannuttua Peräpohja laajalti tunnettuun lapista lainautuneeseen sanaan kaita2, katso tätä.

Vastineet sukukielissä (1 kieli)

Lähisukukielissä

karjalakaira (? ← suomi) ’maatilkku’, kairaine ’pellonkaistale’.

Yhdyssanat ja johdokset

Johdokset

Liittyvät sanat

Esiintymistiheys

3 943 esiintymää · 1.5 / milj.

Suomi24
1.4
Sanomalehdet
4.2
Aikakauslehdet
2.8
Wikipedia
1.6
Reddit
0.6
Tekstitykset
0.2

Taivutustiedot

Taivutusluokka 9 (kala)

Yleisimmät: kaira 24 % · kairan 19 % · kairassa 12 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-ɑirɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Kaira. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kaira