pu­re­ma

substantiivi/ˈpuremɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pu-re-ma (3 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 13 619. yleisin sana

Merkitykset

  1. puraisu; sen aiheuttama jälki tai vamma
  2. agenttipartisiippi verbistä purra

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Hän makasi kyttyrässä tullessani, mutta kun puhuin hänelle ja sovitin leipäpalan käteen, nousi hän taaskin istumaan, sitä puremaan.
— Matilda Roslin-Kalliola, Viestini menneiltä sukupolvilta
Vuoma sinä päivänä kuulutti koko heimolle, että Arjak ei ollut mikään velho, koska hän oli kuolemaisillaan käärmeen puremasta, samojen käärmeiden, joita Kaltto piteli joka päivä käsissään.
— Kaarlo Hänninen, Arjak heimonsa viimeinen
Käärmeet tappavat saaliinsa joko myrkyllä, puremalla tai kuristamalla, mutta pienen ja puolustuskyvyttömän saaliin, kuten sisiliskon, pienen sammakon tai etanan, käärme voi myös nielaista elävänä.
— Wikipedia: Käärmeet

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan purema lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Kalispel tunsi kuuman veren polttavan ahavan puremaa niskaansa ja kasvojaan.
— Zane Grey, Ukkosvuori
Enin vahingollisia olivat kumminkin äyriäishämähäkit, joitten purema on myrkyllinen.
— Alfred Dreyfus, Viisi vuotta elämästäni 1894-1899
Ihmisellä purema aiheuttaa hikoilua, oksentelua ja usein myös tajunnan menetyksen.
— Wikipedia: Gilalisko
Rutto alkaa rottapopulaatiossa ruttobakteeria kantavien kirppujen puremien levittämänä.
— Wikipedia: Rutto

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan purra yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 11 muuta kieltä

katso erikseen puru

Vastineet sukukielissä (17 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpurra ’purra’, pureksennella ’pureksia’
karjalapurra ’purra, järsiä; kuohita (poro) puremalla; kalvaa, kivistää, nipistellä (pakkanen)’, pureksie, puretella ’pureskella’, purema, puretes ’purema’
lyydipurda ’purra; vihloa, nipistää, koskea’, puŕijad (mon.) ’kouristukset (vatsassa)’
vepsäpurda ’purra, pakottaa’, puralda, purāta ’puraista’, pure̮sketa ’pureskella’
vatjapurra ’purra’, pure̮lla ’pureskella (toisiaan), tapella’
viropureda ’purra’, purelda ’tapella (toisiaan purren); kinata, torailla’
liivipuʾrrə ’jyrsiä; murentua’, puʾrtə ’murentaa’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saameborrât ’syödä; purra (esimerkiksi koira, pakkanen, hyönteinen)’
ersämordvaersämordva poŕems, mokšamordva poŕəms ’jyrsiä, kaluta, pureskella; syödä’
länsimarilänsimari pə̑ram, itämari puram ’purra, pureskella, jyrsiä’, länsimari pə̑rə̑lam, itämari purlam ’puraista’
udmurttipuri̮ni̮ ’purra, puraista (rikki)’
komipurni̮ ’purra’
etelämansietelämansi itämansi por-, länsimansi pohjoismansi pur- ’purra’
itähantiitähanti pŏr-, etelähanti pohjoishanti păr- ’purra, puraista, pistää (käärme); nakertaa, jyrsiä; särkeä, kolottaa’
samojedi(johd:ia) matori hornam (prs.) ’syön’
taigihórsu
karagassihoršim ’sama merkitys’

Tähän yhteyteen voivat kuulua vanhan rinnakkaisnominin edustajina myös s.v. pura1 main. sanat.

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • bite

Esiintymistiheys

9 271 esiintymää · 3.5 / milj.

Suomi24
3.2
Sanomalehdet
2.8
Aikakauslehdet
2.2
Wikipedia
4.4
Reddit
1.5
Tekstitykset
8.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira)

Yleisimmät: purema 21 % · puremista 15 % · pureman 13 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-uremɑ

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Purema. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/purema