pu­reu­tu­a

verbi/ˈpureu̯tuɑˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

pu-reu-tu-a (3 tavua) · 8 kirjainta · Suomen kielen 17 304. yleisin sana

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. tarttua lujasti kiinni, purra kiinni tai tunkeutua pinnan sisään

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Jopa puhaltaa välistä ohitsekin ja pureutuu jälleen leikillään kiinni sauvan porkkaan, ärisee, repii, — viimein kiusaksi asti.
— Joel Lehtonen, Rai Jakkerintytär
Myrsky pauhasi, mutta taivas pureutui selkeäksi, kylmäväriseksi, ja pauhaavan järven päällä leijaili korkeudessa ylpeä, valkea lokki.
— Maiju Lassila, Avuttomia
F -urosliittimestä on olemassa puristettava malli, jonka pitkässä osassa ei ole kierrettä vaan hampaat, jotka pureutuvat kaapelin kuoreen, kun liitin puristetaan.
— Wikipedia: F-liitin

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan pureutua lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Hänen kasvonsa olivat vääntyneet, hampaat pureutuivat toisiinsa ja silmät loistivat.
— Maila Talvio, Kaksi rakkautta
Ja pää pureutui lujasti rantaan, aivan jalkojemme juureen...
— N. N., Samoan ihmesaarilta
Mutta sisukkaasti Mari pureutui työhön käsiksi ja hän osasi myös innostaa pojat yhtä sisukkaasti yrittämään.
— Simo Eronen, Orjavallan perintö

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan purra yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 11 muuta kieltä

katso erikseen puru

Vastineet sukukielissä (17 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenpurra ’purra’, pureksennella ’pureksia’
karjalapurra ’purra, järsiä; kuohita (poro) puremalla; kalvaa, kivistää, nipistellä (pakkanen)’, pureksie, puretella ’pureskella’, purema, puretes ’purema’
lyydipurda ’purra; vihloa, nipistää, koskea’, puŕijad (mon.) ’kouristukset (vatsassa)’
vepsäpurda ’purra, pakottaa’, puralda, purāta ’puraista’, pure̮sketa ’pureskella’
vatjapurra ’purra’, pure̮lla ’pureskella (toisiaan), tapella’
viropureda ’purra’, purelda ’tapella (toisiaan purren); kinata, torailla’
liivipuʾrrə ’jyrsiä; murentua’, puʾrtə ’murentaa’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saameborrât ’syödä; purra (esimerkiksi koira, pakkanen, hyönteinen)’
ersämordvaersämordva poŕems, mokšamordva poŕəms ’jyrsiä, kaluta, pureskella; syödä’
länsimarilänsimari pə̑ram, itämari puram ’purra, pureskella, jyrsiä’, länsimari pə̑rə̑lam, itämari purlam ’puraista’
udmurttipuri̮ni̮ ’purra, puraista (rikki)’
komipurni̮ ’purra’
etelämansietelämansi itämansi por-, länsimansi pohjoismansi pur- ’purra’
itähantiitähanti pŏr-, etelähanti pohjoishanti păr- ’purra, puraista, pistää (käärme); nakertaa, jyrsiä; särkeä, kolottaa’
samojedi(johd:ia) matori hornam (prs.) ’syön’
taigihórsu
karagassihoršim ’sama merkitys’

Tähän yhteyteen voivat kuulua vanhan rinnakkaisnominin edustajina myös s.v. pura1 main. sanat.

Samaa juurta olevia sanoja

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • bite

Esiintymistiheys

6 576 esiintymää · 2.5 / milj.

Suomi24
2.0
Sanomalehdet
5.8
Aikakauslehdet
11.5
Wikipedia
1.7
Reddit
3.8
Tekstitykset
0.9

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa), vokaalivaihtelutyyppi F

Yleisimmät: pureutua 23 % · pureutuu 22 % · pureudutaan 12 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin pureutua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäpureudunpureuduinolen pureutunutolin pureutunut
sinäpureudutpureuduitolet pureutunutolit pureutunut
hänpureutuupureutuion pureutunutoli pureutunut
mepureudummepureuduimmeolemme pureutuneetolimme pureutuneet
tepureuduttepureuduitteolette pureutuneetolitte pureutuneet
hepureutuvatpureutuivatovat pureutuneetolivat pureutuneet
passiivipureudutaanpureuduttiinon pureuduttuoli pureuduttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäpureutuisinolisin pureutunut
sinäpureutuisitolisit pureutunut
hänpureutuisiolisi pureutunut
mepureutuisimmeolisimme pureutuneet
tepureutuisitteolisitte pureutuneet
hepureutuisivatolisivat pureutuneet
passiivipureuduttaisiinolisi pureuduttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäpureudu—
hänpureutukoonolkoon pureutunut
mepureutukaamme—
tepureutukaa—
hepureutukootolkoot pureutuneet
passiivipureuduttakoonolkoon pureuduttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäpureutunenlienen pureutunut
sinäpureutunetlienet pureutunut
hänpureutuneelienee pureutunut
mepureutunemmelienemme pureutuneet
tepureutunettelienette pureutuneet
hepureutunevatlienevät pureutuneet
passiivipureuduttaneenlienee pureuduttu

Infinitiivit

1. infinitiivipureutua
1. inf. pitkä muotopureutuakseen
2. inf. inessiivipureutuessa
2. inf. inessiivi, passiivipureuduttaessa
2. inf. instruktiivipureutuen
3. inf. inessiivipureutumassa
3. inf. elatiivipureutumasta
3. inf. illatiivipureutumaan
3. inf. adessiivipureutumalla
3. inf. abessiivipureutumatta
3. inf. instruktiivipureutuman
4. infinitiivipureutuminen
5. infinitiivipureutumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippipureutuva
Passiivin 1. partisiippipureuduttava
Aktiivin 2. partisiippipureutunut
Passiivin 2. partisiippipureuduttu
Agenttipartisiippipureutuma
Kieltopartisiippipureutumaton

Riimit

-uɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Pureutua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/pureutua