puu­kon­tup­pi

substantiivi/ˈpuːkonˌtupːi/
Jaa

Yhdyssana: puukko + tuppi

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. puukon, veitsen tai miekan suojus

Synonyymit

Hierarkia

Esimerkkilauseet

Hetken perästä hän ikäänkuin unissansa käänsihen siten, että puukontuppi, joka oli ollut hänen allansa, tuli esille.
— Alfred Emil Ingman, Latvasaaren kuninkaan hovilinna
Hänen puukontuppensa oli tyhjä.
— vanh. Alexandre Dumas, Monte-Criston kreivi
Villakankaiseen pukuun kuuluivat myös ulkomailta tuoduista rahoista ja helmistä koottu kaulanauha, olkapäiden kupurasoljet ketjulaitteineen, rintasolki sekä vyötäröllä ollut koristeltu nahkainen puukontuppi, jonka sisällä oli pieni rautainen veitsi.
— Wikipedia: Euran emännän puku

Englanninkieliset vastineet

  • sheath

Taivutustiedot

SijamuotoYksikkö
Nominatiivipuukontuppi
Genetiivipuukontupen
Partitiivipuukontuppea
Essiivipuukontuppena
Translatiivipuukontupeksi
Inessiivipuukontupessa
Elatiivipuukontupesta
Illatiivipuukontuppeen
Adessiivipuukontupella
Ablatiivipuukontupelta
Allatiivipuukontupelle
Abessiivipuukontupetta

Riimit

-upːi

Kaikki riimit

Lähteet