se­kaan­tu­nut

adjektiivi
Jaa

Johdettu sanasta: sekaantua

Merkitys

(käännetty englannista)
  1. osallinen tai sotkeutunut johonkin, erityisesti monimutkaiseen tai rikolliseen asiaan; myös jonkin, kuten sumun, peittämä

Synonyymit ja vastakohtasanat

Vastakohtasanat

Liittyvät sanat

Esimerkkilauseet

Kun hän huomasi, että joku lauhkeampi lammas oli sekaantunut heidän joukkoonsa, niin hän pian vapautti senkin.
— Mark Twain, Johanna d'Arc
Tuo nainen oli aina saattanut hänet levottomaksi, tuo korppi, joka aina vainusi ruumiita, ja nyt oli hän sekaantunut tähän epämiellyttävään juttuun.
— Émile Zola, Raha
Kun lisäksi hänen mukaansa persialaiset naiset olivat maailman kauneimpia, hän piti näitä todisteena, että persialaiset olivat alkujaan arjalaisia, mutta olivat myöhemmin onnettomuudekseen sekaantuneet seemiläisten arabien kanssa.
— Wikipedia: Arthur de Gobineau

Englanninkieliset vastineet

  • concerned
  • involved
  • embroiled

Lähteet