sur­maa­ja

substantiivi/ˈsurmɑːjɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

sur-maa-ja (3 tavua) · 8 kirjainta

Johdettu sanasta: surmata

Merkitys

  1. henkilö, joka surmaa tai on surmannut

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Älä kuoloa kohtalonas ikävöi, tätä raskaksuin; Helenaan älä käännä myös vihojas, muka surmaajaan, joka yksin mont' uronhenkeä hukkasi kansaltas, surun tuottain vertoja vailla!
— Aiskhylos, Agamemnon
Kaikki Nurmeksessa täällä mua katsoo karsahasti, juoksee juorut Pielisjäällä, kiitää kirkkohonkin asti, kaikki soimaa Sormun lasta, jok' ei muista huollut, huoli taaton, sulhon surmaajasta, jotka kansan eestä kuoli.
— Eino Leino, Kootut teokset IV
Lindholmin kynsien alta löytyi ihoa, joten oletettiin, että hän oli ehtinyt raapia surmaajaa ennen kuolemaansa.
— Wikipedia: Susanne Lindholmin murha

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan surmaaja lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
Pylades kuitenkin rohkaisee häntä suorittamaan teon, jolloin molemmat hänen isänsä surmaajat tapetaan.
— Wikipedia: Pylades
Isäni viimeiset sanat olivat, että hän antaa surmaajallensa hänen tekonsa anteeksi.
— Alfred Emil Ingman, Latvasaaren kuninkaan hovilinna
Keskiajan Euroopassa lohikäärmeiden surmaajat saivat vaikutteita etenkin Pyhästä Yrjöstä.
— Wikipedia: Lohikäärme

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan surma yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 3 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (9 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinensurma ’kuolema; murhaaja’, surmata ’tappaa; kadottaa, hukata’
karjalasurma ’kuolema’, surmata ’tappaa, surmata’
lyydi, vepsäsurm (g. ‑an) ’kuolema’
vatjasurma ’sama merkitys’
virosurm (g. ‑a) ’sama merkitys’, surmata ’tappaa, surmata’
liivisurm (← viro) ’kuolema’

(suomi → pohjoissaame sorˈbme (luulajansaame inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’surma, väkivaltainen kuolema’)

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoismansipohjoismansi sorəm ’kuolema’, sorəm pat- ’kuolla’ (pat- ’pudota, joutua’)
itähantiitähanti sŏrəm, etelähanti pohjoishanti sărəm ’kuolema’ (josta ilmeisesti → komi vanh. surym ’kuolema’), vertaa myös itähanti surəm ’kuollut, vainaja’

. Ikivanha johdos v:stä surra, katso tätä.

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • killer
  • slayer

Esiintymistiheys

4 795 esiintymää · 1.8 / milj.

Suomi24
1.9
Sanomalehdet
2.4
Aikakauslehdet
0.4
Wikipedia
2.2
Reddit
0.7
Tekstitykset
1.9

Taivutustiedot

Taivutusluokka 10 (koira)

Yleisimmät: surmaaja 47 % · surmaajan 20 % · surmaajat 8 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-urmɑːjɑ

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Surmaaja. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 21.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/surmaaja