- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 2 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (8 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | tahtoa ’tahtoa, haluta; olla vähällä tehdä jtk’, tahto ’halu, tahto’ |
|---|---|
| karjala | tahtuo ’tahtoa, haluta; aikoa, tehdä mieli; suoda, toivoa’, tahto ’tahto, halu; tarkoitus’ |
| lyydi | tahtoda, tahtuo ’tahtoa, haluta’ |
| vepsä | tahtoida, tahtōd́a, tahti̮ida ’tahtoa’ |
| vatja | tahtoa ’haluta, tahtoa, toivoa’, tahtauta ’tehdä mieli’, tahto ’tahto, halu’ |
| viro | tahta (prs. tahan) ’tahtoa, haluta’ |
| liivi | tɔ̄ʾdə (prs. tɔ̄ʾb) ’sama merkitys’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| saame | duosˈtot ’ottaa vastaan; panna vastaan, torjua, olla esteenä; sanoa vastaan; ottaa kiinni, tavoittaa, kopata (jk heitetty esine, esimerkiksi pallo; In Ko Kld T)’ (pohjoissaame datˈtot (inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’tahtoa’ ja datˈto (luulajansaame inarinsaame) ’tahto’ ← suomi). |
|---|
Jos koko sanueen suhteen voidaan olettaa merkityksen kehitystä ’tarttua, ottaa kiinni’ → ’tavoitella’ → ’tahtoa’, tähän kuuluisivat ehkä myös tahkea, tahdas sekä tahma ja tahna, katso näitä. Vertaa merkitysten suhteen myös latvia gribēt ’tahtoa, toivoa’, greibt ’tarttua, ottaa kiinni’, liettua greĩbti ’tarttua, kurottautua’. — Alkup. *tašta- vart:n rinnalle (vertaa viro) on jo (v)kantasuomi:ssa kehittynyt o-vartalo *tašto- (suomi ? saame). — Katso myös tahansa, tai1 (tahi).