tun­tu­a

verbi/ˈtuntuɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

tun-tu-a (2 tavua) · 6 kirjainta · Suomen kielen 152. yleisin sana

Johdettu sanasta: tuntea

Merkitykset

  1. yksikön partitiivi sanasta tuntu
  2. olla jonkin tuntuinen, antaa tuntoaistille jokin aistimusTämä pyyhe tuntuu pehmeältä.
  3. olla jonkin oloinen, vaikuttaa joltakinHän tuntuu tietävän mistä puhuu.
  4. sattua

Esimerkkilauseet

Neitsy Maaria emonen, Rakas äiti armollinen, Jok' on vanhin vaimoksista, Varmin vaimojen seassa, Tuo tulla tyhyttelevi, Silkin hienon simsuttavi, Tekemähän terveyttä, Rauhoa rakentamahan, Jott' ei tuska päällä tunnu, 10 Kipu ei keskeä kivistä.
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Sitten oli hän kuulevinaan joitakin epäselviä ääniä, hälinää, ja lopuksi hänestä tuntui, että hänet kohotettiin ylöspäin, että hän ikäänkuin keinui tyhjässä ilmassa.
— Kössi Kaatra, Punaiset ja valkoiset
Ei tuntuisi yllättävältä, jos jatkuva työskentely kaiken torjutun kanssa, joka kamppailee ihmisten sielussa vapaudestaan, ravistelisi analyytikostakin hereille viettipyrkimyksiä, jotka muutoin pysyvät tukahdutettuina.
— Wikipedia: Sigmund Freud

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan tuntua lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Adverbit
Niin hyvältä tuntuu ilma, joka tuoksahtaa jo hiukan viileältäkin täällä rannalla.
— Joel Lehtonen, Putkinotko
Tuntui kovin houkuttelevalta saada kerrankin päästää henkensä vapaaseen lentoon.
— Jonas Lie, Yhdyselämää
Tarkemmin hän ei muista, millaiselta hänestä siellä tavallisissa oloissa tuntui.
— Joel Lehtonen, Onnen poika

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan tuntea yhteydessä
Vanhin tieto
Ericus Erici Sorolainen, 1621
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 11 muuta kieltä

(katso erikseen tuttava),,; katso erikseen tunnus, tunto

Vastineet sukukielissä (17 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinentuntia ’tuntea; osata’, tuntua ’näkyä, olla huomattavissa’
karjalatuntie, tuta ’aistia, tuntea; tietää; tunnistaa; ymmärtää’, tuntuo ’tuntua; olla havaittavissa; vaikuttaa; erottua muista’
lyyditutta, tuta (prs. tundob) ’tuntea’, tunduda ’erottua, näkyä’
vepsätuntta (prs. tunde̮b), tuta ’sama merkitys’, tunduda ’tulla näkyviin; tuntua’, tund́ištada ’saada tietää; tunnistaa’
vatjatunte̮a ’sama merkitys, osata, tietää’, (Tsv) tuntua ’tuntua; erottua’
virotunda ’tuntea’, tunne (g. tunde) ’oppi, tiede (Wied); tunne (← suomi)’, tunduda ’tuntua’, tunnistada ’todistaa’
liivitundə ’huomata, tuntea; tunnustaa’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamedowˈdât ’tuntea; ymmärtää’
udmurttitodi̮ni̮ ’tuntea (kipua tai jk jksik)’
komite̮dni̮ ’sama merkitys; tietää, saada tietää’
unkaritud ’tietää, osata; kyetä’
nenetsitumtā- ’tuntea’
enetsitudda- ’saada tietää, arvata’
nganasanitụmtụʾa- ’arvata’
kamassitə̑mnə- ’tietää’
koibaalitymne- ’sama merkitys’
matoritumdudžuguram ’panen merkille, huomaan’.

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.seem, feel
  • ruotsiverka, känna
  • saksavorkommen
  • ranskasentir

Hierarkia

Englanninkieliset vastineet

  • feel
  • seem

Esiintymistiheys

1 914 167 esiintymää · 729.3 / milj.

Suomi24
803.2
Sanomalehdet
294.0
Aikakauslehdet
337.7
Wikipedia
47.3
Reddit
794.7
Tekstitykset
589.5

Taivutustiedot

Taivutusluokka 52 (sanoa), vokaalivaihtelutyyppi J

Yleisimmät: tuntuu 63 % · tunnu 11 % · tuntui 9 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin tuntua taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minätunnuntunnuinolen tuntunutolin tuntunut
sinätunnuttunnuitolet tuntunutolit tuntunut
häntuntuutuntuion tuntunutoli tuntunut
metunnummetunnuimmeolemme tuntuneetolimme tuntuneet
tetunnuttetunnuitteolette tuntuneetolitte tuntuneet
hetuntuvattuntuivatovat tuntuneetolivat tuntuneet
passiivitunnutaantunnuttiinon tunnuttuoli tunnuttu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minätuntuisinolisin tuntunut
sinätuntuisitolisit tuntunut
häntuntuisiolisi tuntunut
metuntuisimmeolisimme tuntuneet
tetuntuisitteolisitte tuntuneet
hetuntuisivatolisivat tuntuneet
passiivitunnuttaisiinolisi tunnuttu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinätunnu—
häntuntukoonolkoon tuntunut
metuntukaamme—
tetuntukaa—
hetuntukootolkoot tuntuneet
passiivitunnuttakoonolkoon tunnuttu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minätuntunenlienen tuntunut
sinätuntunetlienet tuntunut
häntuntuneelienee tuntunut
metuntunemmelienemme tuntuneet
tetuntunettelienette tuntuneet
hetuntunevatlienevät tuntuneet
passiivitunnuttaneenlienee tunnuttu

Infinitiivit

1. infinitiivituntua
1. inf. pitkä muototuntuakseen
2. inf. inessiivituntuessa
2. inf. inessiivi, passiivitunnuttaessa
2. inf. instruktiivituntuen
3. inf. inessiivituntumassa
3. inf. elatiivituntumasta
3. inf. illatiivituntumaan
3. inf. adessiivituntumalla
3. inf. abessiivituntumatta
3. inf. instruktiivituntuman
4. infinitiivituntuminen
5. infinitiivituntumaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippituntuva
Passiivin 1. partisiippitunnuttava
Aktiivin 2. partisiippituntunut
Passiivin 2. partisiippitunnuttu
Agenttipartisiippituntuma
Kieltopartisiippituntumaton

Riimit

-untuɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Tuntua. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 18.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/tuntua