Eino Leino

Leinon runovalikoima sisältää runoja Suomen historian murrosvuosilta ja vapaustaistelun eri vaiheista. Kokoelma luotaa kansallista sielunmaisemaa ja oikeustaistelua helmikuun manifestista vuoden 1918 tapahtumiin saakka.

Satiirinen romaani sijoittuu kieltolain aikaiseen Suomeen ja kuvaa liikemies Antti Puuhaaran vaiheita. Tarina käynnistyy liikematkasta, joka johtaa hämäriin huhuihin, etsintöihin ja oikeusprosessiin yhden seurueen jäsenen kadottua.

Eino Leinon toimittama ja suomentama laaja runoantologia sisältää maailmankirjallisuuden runoutta antiikin Roomasta 1900-luvun alkuun. Kokoelma kattaa muun muassa Horatiuksen, Goethen, Schillerin ja Heinen lyriikkaa sekä useita pohjoismaisia runoilijoita.

Runomuotoinen vuorolausunto, jossa allegoriset hahmot kuten Työ, Tarmo ja Kyky pohtivat suomalaisen työn merkitystä ja kansallista itsetuntoa. Lyhyt teos korostaa yhteistyön ja päättäväisyyden tärkeyttä esteiden voittamisessa.

Eino Leinon sovitus Kalevalan aiheista näyttämöä varten. Teos sisältää esipuheen uudesta teatterityylistä sekä kuvaelmia, joissa esitetään muun muassa maailman luominen, Aino-taru ja Sammon taonta. Henkilöt käyttävät alkuperäistä kansanrunomittaa ja kieltä.

Kokoelma sisältää neljä Leinon varhaista runoteosta: Maaliskuun lauluja, Tarina suuresta tammesta, Yökehrääjä sekä Sata ja yksi laulua. Teokset edustavat kirjailijan varhaistuotantoa ja sisältävät monia suomalaisen lyriikan tunnetuimpia klassikoita. Runoissa korostuvat erityisesti luonto, kaipuu ja kansallisromanttiset teemat, ja ne heijastavat nuoren runoilijan kielellistä taituruutta ja kehitystä 1890-luvun lopulla.

Kokoelma sisältää useita Leinon keskeisimpiä runoteoksia vuosilta 1900–1912. Teos nivoo yhteen muun muassa kokoelmat Hiihtäjän virsiä, Pyhä kevät ja Kangastuksia, jotka edustavat suomalaisen uusromantiikan kultakautta. Runot ammentavat aiheensa luonnosta, kansanperinteestä ja syvistä inhimillisistä tunteista.

Leinon koottujen teosten kolmas osa sisältää useita hänen keskeisiä myöhäiskauden runokokoelmiaan, kuten Painuva päivä, Elämän koreus ja Leirivalkeat. Teos kokoaa yhteen lyyrisiä, isänmaallisia ja elämänfilosofisia säkeitä, jotka heijastavat kirjailijan monipuolista tuotantoa 1910- ja 1920-luvuilta.

Leinon varhainen runokokoelma sisältää isänmaallisia ja aatteellisia säkeitä, jotka käsittelevät suomalaisuutta, kansallista heräämistä ja ajan ilmiöitä. Kokoelmaan kuuluu myös muistorunoja merkittäville kulttuurihenkilöille sekä pohdintoja yhteiskunnallisesta muutoksesta ja tulevaisuuden toivosta.

Romaani sijoittuu Suomen sisällissodan aikaan ja kertoo torpanpoika Heikki Takaharjun tiestä vallankumouksen pyörteisiin. Heikki rakastuu Elinaan samalla, kun sota ja aatteelliset ristiriidat koettelevat heidän uskoaan tulevaisuuteen.

Kalevala-aiheinen näytelmäruno kuvaa Väinämöisen surua Aino-neidon kuoleman jälkeen. Teoksessa vanha tietäjä kohtaa myyttisiä hahmoja, kuten Maa-emon ja Joukahaisen, etsiessään lohtua ja mielenrauhaa syksyisessä maisemassa.

Runokokoelma on tekijän itsensä laatima valikoima rakkausaiheisia runoja. Teos muodostaa tunnustuksellisen kokonaisuuden, jossa käsitellään intohimoa, kaipuuta ja elämän ohimenevyyttä.

Psykologinen pienoisromaani kuvaa nuoren miehen sisäistä kamppailua ja herkkää mielenlaatua. Kertomus alkaa äidin kuolinvuoteen ääreltä ja seuraa päähenkilön pyrkimyksiä löytää paikkansa maailmassa ja toteuttaa kutsumustaan.

Kokoelma sisältää mieterunoja, joissa runoilija tarkastelee elämänarvoja ja omaa sielullista kehitystään lähes kolmekymmentävuotisen uran päätteeksi. Teksteissä painottuvat sisäinen yksinäisyys ja pohdinnat ihmisenä kasvamisesta muuttuvan maailman keskellä.

Kokoelma sisältää Leinon mieterunoja, joissa tarkastellaan ihmisyyttä, luontoa ja yhteiskuntaa. Runot pohtivat elämän tarkoitusta, kärsimystä ja valon etsimistä pimeyden keskellä.

Novellikokoelma sisältää lyhyitä tarinoita ja tuokiokuvia, jotka liikkuvat kansanperinteen, historian ja aikalaiskuvausten välillä. Kertomuksissa käsitellään muun muassa vanhoja uskomuksia, rakkautta ja sivistyneistön elämää vaihtelevilla tyyleillä.

Leinon laaja runovalikoima sisältää tekijän tunnetuimpia lauluja ja balladeja. Kokoelma koostuu luonnonkuvauksista, kansalliseen perinteeseen pohjautuvista säkeistä sekä historiallisista ja mytologisista aiheista.

Leinon koottujen teosten neljäs osa sisältää laajan valikoiman runoutta ja kertovia runoelmia. Kokoelmaan on koottu muun muassa myyttiset Helkavirret, historiallinen Simo Hurtta, Kivesjärveläiset, Bellerophon sekä Juhana-herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja.

Viides osa Eino Leinon koottuja teoksia sisältää runotarinoita ja näytelmiä. Kokoelmaan kuuluvat muun muassa symbolistinen runonäytelmä Tuonelan joutsen, mytologinen Sota valosta sekä kansallisromanttisia runoelmia kuten Kodin kukka ja uhrikuusi ja Vanha pappi.

Leinon kootun tuotannon kuudes osa sisältää kymmenen näytelmää ja kuvaelmaa. Kokoelma koostuu historiallisista draamoista, kansanrunousaiheisista teoksista sekä raamatullisista ja itämaisista fantasioista. Mukana ovat muun muassa näytelmät Simo Hurtta, Lalli sekä Kalevala-aiheinen Väinämöisen kosinta.

Kokoelma sisältää viisi historiallista ja mytologista näytelmää. Mukana ovat muun muassa keskiaikaan sijoittuva kuvaelma Ritari Klaus, antiikin Kreikkaan sijoittuva murhenäytelmä Alkibiades sekä Rooman kuningasvallan aikaan sijoittuva Tarquinius Superbus.

Kahdeksas osa Eino Leinon koottuja teoksia sisältää viisi näytelmää sekä sarjan lyhyitä proosakertomuksia. Mukana on historiallisia kuvaelmia, kuten keskiaikaan sijoittuva Shakkipeli ja Karjalan kuningas -runonäytelmä, sekä yhteiskunnallisia draamoja. Päiväperhoja-osio täydentää kokonaisuutta lyhyillä tarinoilla ja tuokiokuvilla.

Kokoelma sisältää satiirisen kuvauksen maaseudun opettajan Helsingin-matkasta sekä romaanit Tuomas Vitikka ja Jaana Rönty. Teokset tarkastelevat yksilön kehitystä, yhteiskunnallisia epäkohtia ja ihmiskohtaloita 1900-luvun alun murroksessa.

Kymmenes osa Leinon kootuista teoksista sisältää romaanit Olli Suurpää ja Työn orja sekä kertomuskokoelman Nuori nainen. Teokset käsittelevät sortovuosien poliittista ilmapiiriä, työläisyyttä sekä naisen asemaa ja sielunelämää 1900-luvun alun Suomessa.