sel­kä­ran­ga­ton

Siihen kuului paitsi puheenjohtajaa, kuningas karhua: susi, kettu, ilves, hirvi, jänis, orava, pässi ja sonni; sitäpaitsi kotka ja lähettiläslinnut: pääskynen, tervapääskynen, nuolihaukka, muutamia lokkilintuja ja kurkia; selkärangattomia edustivat heinäsirkka, kirppu ja etana.

Aristoteles on ensimmäisenä luokitellut eläinkunnan ja jakanut sen selkärankaisiin ja selkärangattomiin eläimiin ja selkärankaiset edelleen imettäväisiin, lintuihin, kaloihin, matelijoihin ja sammakkoeläimiin.

Dinosaurukset, lentoliskot, kalaliskot, joutsenliskot, mosasaurit, ammoniitit ja puolet selkärangattomista merieläimistä hävisivät.