- Alkuperä
- Kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä latinan canon ’sääntö’ ← kreikan kanṓn ’sääntö, ohjenuora, mittapuu; keppi’, ehkä johdos sanasta kánna ’ruoko’.
kaa-non (2 tavua) · 6 kirjainta
Ilostunein mielin yhdyttiin hengelliseen kiertolauluun (kaanoniin), jonka herttainen tätimme pani käyntiin meidän nuorten ja pitäjän lukkarin kanssa.Buddhalaisten uskonnollinen tunne puhkesi sutrain rinnalla runollisiinkin ilmauksiin, joita sisältyy runsaasti heidän kaanoniinsa, esimerkiksi Nikajain täydennysosaan nimeltä Khuddaka Nikaja.Sonnisella on merkittävä osa sotien jälkeen tapahtuneessa lasten musiikinopetuksen uudistamisessa, jota hän kehitti mm. tuomalla kouluopetukseen soitinten käytön, kouluorkesterit, nokkahuilunsoiton ja kaanonin.Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan kaanon lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.
Hellenistisellä kaudella aleksandrialaiset tekstikriitikot lukivat Alkaioksen yhdeksän tärkeimmän lyyrisen runoilijan kaanoniin.Danielin kirja kuuluu kristikunnan käyttämään Vanhan testamentin kaanoniin.Uskonnossa Kaanon, ohjeellinen uskonnollinen tekstikokoelma.Ensimmäinen Henokin kirja ei kuulu kristinuskon valtavirran Raamatun kaanoniin.Lähtökohtana lähinnä latinan canon ’sääntö’ ← kreikan kanṓn ’sääntö, ohjenuora, mittapuu; keppi’, ehkä johdos sanasta kánna ’ruoko’.
4 408 esiintymää · 1.7 / milj.
Taivutusluokka 6 (paperi)
Yleisimmät: kaanon 25 % · kaanonin 23 % · kaanoniin 23 %
| Sijamuoto | Yksikkö |
|---|---|
| Nominatiivi | |
| Genetiivi | |
| Partitiivi | |
| Essiivi | |
| Translatiivi | |
| Inessiivi | |
| Elatiivi | |
| Illatiivi | |
| Adessiivi | |
| Ablatiivi | |
| Allatiivi | |
| Abessiivi |
-ɑːnon
Kaikki riimitAsiasanasto.fi. (s.a.). Kaanon. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/kaanon