- Vanhin tieto
- Mikael Agricola (eli n. 1510–1557)
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, pohjoissaame ja 6 muuta kieltä
On myös ajateltu, että tämä sanue olisi samaa alkuperää kuin
Vastineet sukukielissä (12 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala | koski, koški |
|---|---|
| lyydi | košk, koski |
| vepsä | košk |
| vatja | Ke̮htšize̮lla (adess. (pn.)) |
| viro | kosk (g. kose), murt. (Wied) kõsk ’koski, putous’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| pohjoissaame | pohjoissaame guoiˈkâ (eteläsaame uumajansaame piitimensaame luulajansaame), inarinsaame kuoška (koltansaame kildininsaame turjansaame) ’koski’ |
|---|---|
| länsimari | länsimari kaškə̑, itämari kaškə̑, koške, kośkə̑ ’virtaava, vuolas (joki); koski’ |
| komi | koś, kośk, kośt ’koski’. |
Vertailukohtia
| saame | goikes, koškes, attr. goiˈkĕ, koške ’kuiva’ |
|---|---|
| mordva | kośke ’sama merkitys’ |
| udmurtti | kwaś ’matala (vesi)’, kwaśmi̮ni̮ ’kuivua’ |
| komi | koś-: kośmi̮ni̮ ’kuivua’ |
| kantasamojedi | *kåsə̑- ’kuivua, olla kuiva’ |
mutta tätä vastustaa ennen muuta lappi, jossa molemmat sanueet ovat selvästi erillään: kuoška ← *kośke ja koške ← *kuśka.