le­vol­li­suus

Debray, joka oli jo tullut hiukan levottomaksi, rauhoittui paronittaren levollisuudesta ja ojensi kätensä kirjaa kohden, jonka keskellä oli merkkinä norsunluinen, kullalla koristettu veitsi.

Tuossa itsetietoisessa levollisuudessa oli enemmän kuin turhamaisuutta; se oli ilmeistä kaiken ja kaikkien halveksimista.

Hän kannusti saavuttamaan tätä tavoitetta sisäisellä ja ulkoisella levollisuudella, kokemistavalla jota hän kutsui "objektiivisten tasojen hiljaisuudeksi" (silence on the objective levels).