1mela1 – pitkävartinen lapapäinen väline, jolla venettä tai kanoottia ohjataan tai melotaan
- Vanhin tieto
- Variarum Rerum Vocabula Latina, cum Svetica et Finnonica interpretatione, 1644
- Levinneisyys
- yleinen
- Vastineita
- karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro, pohjoissaame, ersämordva
Vastineet sukukielissä (7 kieltä)
Lähisukukielissä
| karjala, lyydi, vepsä | mela, melata |
|---|
| vatja | me̮la ’airo’ |
|---|
| viro | mõla ’airo; mela’, mõlada ’soutaa, meloa’ |
|---|
Kaukaisemmissa sukukielissä
| pohjoissaame | pohjoissaame mælle (luulajansaame inarinsaame koltansaame) ’(perä)mela; (Ko myös) aironlapa’, ruotsinsaame mele ’mela’, pohjoissaame mællot (luulajansaame inarinsaame) ’meloa’ |
|---|
| ersämordva | ersämordva miĺe, mokšamordva miĺä ’airo; airontapainen sekoituskauha’, ersämordva miĺed́ems, meĺid́ims ’soutaa’ |
|---|
| – | ? komi maĺ ’airo’. |
|---|
suomi → nykyruotsi murt. Suomi mela ’lapiomainen sekoituskauha’.
Samaa juurta olevia sanoja