onnenkauppa

substantiivi

/ˈonːenˌkɑu̯pːɑ/

sisältää sanat: onni + kauppa

Merkitys

(käännetty englannista)

1.satunnainen ilmiö tai toiminta, jonka lopputulos määräytyy puhtaasti onnen tai sattuman perusteella

Tosin olivat he monien penikulmien päässä Moskovasta, mutta lähtivät matkaan onnenkaupalla.

Yritys oli onnenkauppaa, mutta se oli nyt ainoa mahdollinen, ja kaikki miehet tekivät voitavansa, että se voitaisiin panna toimeen.

Juoni Murhaetsivä Danny O 'Brien jahtaa mielisairasta sarjamurhaajaa Simon Moonia ja saa hänet onnenkaupalla kiinni.

-ɑupːɑ