1tuuri1 – onni; vuoro; mieliala, (hyvä tai huono) tuuli
- Alkuperä
- Lainasana (nykyruotsi: tur)
- Levinneisyys
- laajalti murt., ei Vermlanti Inkerinmaa
Lähtökohta: ← nykyruotsi tur ’matka, meno(matka); vuoro; onnellinen sattuma’, tura ’vuorotella’ ←← ranska tour ’kierros, käännös, kiertäminen, kierto; kiertomatka, retki; vuoro’ v:stä tourner muun muassa ’kiertää, vääntää; hioa, sorvata’; katso myös turisti.
(suomi → karjala tuuri ’tuuri, kausi; mieliala; tapa’)
Samaa juurta olevia sanoja
2tuuri2 – kiinteä- tai monitappinen aikaisemmin oksaisesta puusta tehty heinäseiväs
- Levinneisyys
- Kaakkois-Suomi
Ehkä deskr.-lähtöistä sanuetta, vertaa kuitenkin tuurikka. Tähän ei erilaisen murrelevikkinsä takia kuulune seuraava deskr. sanue: tuurikka (paikoin Pohjois-Karjala Etelä-Savo) ’pörröpää’, tuurottaa (paikoin Pohjois-Savo Kainuu) ’pörröttää’, tuurupää (Gan 1783) ’pörröpää’ ~ karjala tuura-, tuurupeä ’pörröpää’, tuuralleh ’pörrössä, hajallaan (tukka)’, tuurottoa ’olla pörrössä’ (vertaa turri).
Samaa juurta olevia sanoja