pal­ve­li­ja­tar

Rohkeampana kuin edellisenä päivänä soitin kelloa, ja samassa silmänräpäyksessä avasi oven tanakka, siististi puettu palvelijatar, luuta kädessä.

Säästääkseni häneltä pettymyksen lähestyin häntä hetkellä, jolloin hän kantaen lautaspinoa, niinkuin pilapiirrosten palvelijattaret, oli menossa ruokasaliin.

Silloin siihen tuli hänen palvelijattarensa, joka oli ollut kauan sokea, mutta kun hän pesi kasvonsa tällä vedellä, sain hän samantien takaisin silmiensä valon.