per­he­kun­ta

substantiivi/ˈperheˣˌkuntɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

per-he-kun-ta (4 tavua) · 10 kirjainta · Suomen kielen 12 679. yleisin sana

Yhdyssana: perhe + kunta

Merkitys

  1. perhe laajassa merkityksessä, tav. useiden sukupolvien perheyhteisö

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Vasta aterian loputtua, kun perhekunnat olivat hajaantuneet telttoihinsa ja Jamma lähettänyt kaksi miestä harjun korkeimmalle kohdalle vartioimaan, koska peuralaumoja alkoi tulla niemelle, uskalsi Salla ilmoittaa, että hän luuli vangin vielä elävän.
— Kaarlo Hänninen, Arjak heimonsa viimeinen
Yrjö teki sen havainnon, että Kaisan kanssa oli keskusteltava kevyesti ja leikkisästi, jos tahtoi säilyttää tasapainon, mikä oli hyvin tärkeätä näin pienessä perhekunnassa ja hyvinkin tärkeätä, kunnes Kaisan suhde perintöön oli tarkemmin määritelty.
— Kaarle Halme, Taistelu ehjästä elämästä
Peruselementiksi nähtiin isän, äidin ja lasten muodostama ydinperhe, kun perinteisesti maaseudulla oli asuttu laajemmissa perhekunnissa, mukana isovanhemmat, miniät ja vävyt, lisänä vielä rengit ja piiat.
— Wikipedia: Tyyppitalo

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan perhekunta lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Kokonaisia perhekuntia kuoli saamatta ulkoapäin mitään hoitoa tai apua.
— Kosti Raitio, Jaloja tekoja
Ainoastaan viisi perhekuntaa asuu täällä, ja kauppaa tehdään vain lyhyenä kesänaikana.
— Agathon Meurman, Poimintoja Jaakko Fellmanin muistiinpanoista Lapissa
Me olemme aina sinua rakastaneet, aina sinua pitäneet perhekuntamme jäsenenä.
— Mór Jókai, Carinus
Kivikansaan kuuluvia perhekuntia asusti vielä siellä ja täällä salojärvien rannoilla ja virtain varsilla.
— Kyösti Wilkuna, Miekka ja sana I

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kunta yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 3 muuta kieltä

Lähtökohta: Toisaalta on oletettu, että sana olisi laina indoeurooppalainen taholta sataa merkitsevästä sanasta. indoeurooppalainen kantakielen ḱm̥tóm olisi ehkä aluksi merkinnyt suurta määrää ja omaksuttu suomalais-ugrilainen kantakieleen asussa *kumta.

Toisen selityksen mukaan kunta olisi ← germaaninen *hunđa-, joka esiintyy kantaskandinaavi *hunđaraþa sanan alkuosana (merk. ’100’, oikeastaan ’satakunta’). germaaninen *hunđa kehittyi yhdyssanojen jälkiosana jtak aluetta merkitsemään, esimerkiksi Uplannin Att(h)undaland (1231), Ti(h)undaland (1231), ja juuri näistä olisivat yhdyssanojen jälkikomponentteina esiintyvät ‑kunta nimet (esimerkiksi suomi Satakunta, viro Lappegunda jne.) kehittyneet, vaikkapa kunta sinänsä olisi suomalais-ugrilainen ajalta.

Kolmantena germaaninen vertauskohtana on esitetty germaaninen *‑kunđa: gootti guma-kunds ’miessukuinen’, qina-k. ’naissukuinen’, anglosaksi god-cund ’jumalallinen’. Kuitenkin kaikki viittaukset germaaninen taholle ovat epätodennäköisiä.

Vastineet sukukielissä (9 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenheimo-, kirkko-, pereh-, perttikunta
karjalaheimokunta ’heimokunta, heimolainen’, venehkunta, yökunta: yökunžissa tai yökunžin ’yli yön, yötä (olla)’
lyydiheimokund ’suku’, nuot́t́ikund ’nuottue’, perehkund ’perhe’, rodukund ’suku’
vepsähīmokund (g. ‑an) ’sukulaiset’, lautkund ’pöydänympärys syöjiä, juojia, »pöytäkunta»’, pezakund ’poikue’
vatja(Tsv) kunt (g. kunnā) ’piirikunta; pitäjä, alue’ (? ← suomi), kont (g. konnā) ’piiri, perhe’ (? ← viro)
virokond (g. konna) ’‑kunta, -yhteys, ‑piiri’: kümmekond ’kymmenkunta’, saa-, sadakond ’satakunta’, perekond ’perhe, huonekunta’, laudkond ’pöytäkunta, syömäseura’, maakond ’maakunta’, hõimkond ’suku, heimokunta’, valdkond ’valtapiiri’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame godˈde (inarinsaame kildininsaame turjansaame): sokkâg. ’sukukunta’, bǣrâh-, bǣrrâg. ’suku’, særˈvegodˈde ’seurakunta’, valˈdeg. ’valtakunta’ (ilmeisesti sm mallin mukaisia; ruotsinsaame kunde ’‑kunta’ ← suomi)
–? mokšamordva końd́ä, kuńd́ä ’ystävä, toveri’
etelämansietelämansi kānt, itämansi kōnt, pohjoismansi χɔ̄nt ’sota, sotajoukko’ (→ pohjoishanti χɔnt ’sama merkitys’), länsimansi kōnt ’(entiseen aikaan) kylien ryöstäjät, vogulit, berezovilaiset’
–? itähanti kăntəγ-: kăntəγ-jaχ ’ostjakit’, etelähanti χăntə ’ostjakki, ostjakkilainen’, pohjoishanti χăntĭ ’sama merkitys; ihminen’
unkarihad ’sotajoukko; sota; joukkio, rosvojoukko; suku, heimo’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lue myös Kotuksen kirjoitus kunta ja ‑kunta.

Englanninkieliset vastineet

  • kindred
  • household

Esiintymistiheys

10 284 esiintymää · 3.9 / milj.

Suomi24
4.7
Sanomalehdet
0.6
Aikakauslehdet
0.9
Wikipedia
1.6
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Yleisimmät: perhekunta 25 % · perhekunnan 19 % · perhekuntien 11 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-untɑ

Kaikki riimit
aiheet:
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Perhekunta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/perhekunta