su­ku­kun­ta

substantiivi/ˈsukuˌkuntɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

su-ku-kun-ta (4 tavua) · 9 kirjainta · Suomen kielen 9 616. yleisin sana

Yhdyssana: suku + kunta

Merkitys

Esimerkkilauseet

Jo paljoa ennen, kuin lapsi oli nähnyt äitinsä makuuhuoneen tapeetit, onnitteli sitä koko sukukunta siitä, että sillä oli molemmat niin erinomaiset, kasvatustoimeen perehtyneet, pedagoogillisesti taitavat vanhemmat.
— Sigurd, Valikoima Sigurdin juttuja
Tämä polku yhden kansan koko ihmiskunnan on, vaikeasti taivaltavat sukukunnat kuolohon; konsa isät maahan kaatuu, pojat taakkaan tarttuvat, varat, velat, haavat, arvet, ajast' aikaan karttuvat.
— Eino Railo, Mennyt kesä
Paitsi sukukuntaa, patriarkaalinen siunaus kertoo myös siunattavalle annettavista siunauksista ja tehtävistä.
— Wikipedia: Patriarkaalinen siunaus

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan sukukunta lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Nyt oli syntynyt tämän syntisen sukukunnan keskelle uusi Herran oma joukko.
— E. W. Pakkala, Elämän veden virta
Ajanjakso Egyptistä lähdöstä Kaanaan maan jakamiseen sukukuntien kesken.
— Charles T. Russell, Raamatun tutkisteluja II
Ja hän antoi hänelle voiman, kunnian ja valtakunnan, ja kaikki kansat, sukukunnat ja kielet palvelivat häntä.
— Lewis Wallace, Ben-Hur
Minä tahdon elää lapsilleni ja tulevalle sukukunnalle, joka kerran perii maan.
— Larin-Kyösti, Beata-rouvan klvoitus

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan kunta yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 3 muuta kieltä

Lainalähde: Toisaalta on oletettu, että sana olisi laina indoeurooppalaiselta taholta sataa merkitsevästä sanasta. indoeurooppalainen kantakielen ḱm̥tóm olisi ehkä aluksi merkinnyt suurta määrää ja omaksuttu suomalais-ugrilainen kantakieleen asussa *kumta.

Toisen selityksen mukaan kunta olisi ← germaaninen *hunđa-, joka esiintyy kantaskandinaavi *hunđaraþa sanan alkuosana (merk. ’100’, oikeastaan ’satakunta’). germaaninen *hunđa kehittyi yhdyssanojen jälkiosana jtak aluetta merkitsemään, esimerkiksi Uplannin Att(h)undaland (1231), Ti(h)undaland (1231), ja juuri näistä olisivat yhdyssanojen jälkikomponentteina esiintyvät ‑kunta nimet (esimerkiksi suomi Satakunta, viro Lappegunda jne.) kehittyneet, vaikkapa kunta sinänsä olisi suomalais-ugrilainen ajalta.

Kolmantena germaaninen vertauskohtana on esitetty germaaninen *‑kunđa: gootti guma-kunds ’miessukuinen’, qina-k. ’naissukuinen’, anglosaksi god-cund ’jumalallinen’. Kuitenkin kaikki viittaukset germaaniselle taholle ovat epätodennäköisiä.

Vastineet sukukielissä (9 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenheimo-, kirkko-, pereh-, perttikunta
karjalaheimokunta ’heimokunta, heimolainen’, venehkunta, yökunta: yökunžissa tai yökunžin ’yli yön, yötä (olla)’
lyydiheimokund ’suku’, nuot́t́ikund ’nuottue’, perehkund ’perhe’, rodukund ’suku’
vepsähīmokund (g. ‑an) ’sukulaiset’, lautkund ’pöydänympärys syöjiä, juojia, »pöytäkunta»’, pezakund ’poikue’
vatja(Tsv) kunt (g. kunnā) ’piirikunta; pitäjä, alue’ (? ← suomi), kont (g. konnā) ’piiri, perhe’ (? ← viro)
virokond (g. konna) ’‑kunta, -yhteys, ‑piiri’: kümmekond ’kymmenkunta’, saa-, sadakond ’satakunta’, perekond ’perhe, huonekunta’, laudkond ’pöytäkunta, syömäseura’, maakond ’maakunta’, hõimkond ’suku, heimokunta’, valdkond ’valtapiiri’

Kaukaisemmissa sukukielissä

pohjoissaamepohjoissaame godˈde (inarinsaame kildininsaame turjansaame): sokkâg. ’sukukunta’, bǣrâh-, bǣrrâg. ’suku’, særˈvegodˈde ’seurakunta’, valˈdeg. ’valtakunta’ (ilmeisesti sm mallin mukaisia; ruotsinsaame kunde ’‑kunta’ ← suomi)
–? mokšamordva końd́ä, kuńd́ä ’ystävä, toveri’
etelämansietelämansi kānt, itämansi kōnt, pohjoismansi χɔ̄nt ’sota, sotajoukko’ (→ pohjoishanti χɔnt ’sama merkitys’), länsimansi kōnt ’(entiseen aikaan) kylien ryöstäjät, vogulit, berezovilaiset’
–? itähanti kăntəγ-: kăntəγ-jaχ ’ostjakit’, etelähanti χăntə ’ostjakki, ostjakkilainen’, pohjoishanti χăntĭ ’sama merkitys; ihminen’
unkarihad ’sotajoukko; sota; joukkio, rosvojoukko; suku, heimo’.

Samaa juurta olevia sanoja

Lue myös Kotuksen kirjoitus kunta ja ‑kunta.

Esiintymistiheys

15 113 esiintymää · 5.8 / milj.

Suomi24
7.1
Sanomalehdet
0.2
Aikakauslehdet
0.2
Wikipedia
0.8
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Yleisimmät: sukukunnat 26 % · sukukunnasta 21 % · sukukuntaa 18 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-untɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Sukukunta. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/sukukunta