sei­saal­la

adverbi/ˈsei̯sɑːlːɑ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

sei-saal-la (3 tavua) · 9 kirjainta

Merkitys

  1. seisoma-asennossa

Esimerkkilauseet

Hän tarkoitti totta, ei tullut hän suotta; taas maannut hän maass' oli kymmenen vuotta, oli alkanut luuvalo vaivata poloa, siks liikettä vaati hän, seisaalla-oloa, näin lähtenyt tuost' oli toikkaroimaan hän luottaen kummitus-kauhunsa voimaan.
— Eino Leino, Tuulikannel II
"Minä voin paremmin kuunnella seisaallani", vastasi ritari, mutta astui lähelle Moraa, nosti toisen jalkansa penkille, nojasi kyynärpään polveensa, leuan käteensä ja katseli alas häneen.
— Florence L. Barclay, Valkoiset sisaret
Iskuun valmiina hän aseen nosti, vitkastellen kohden Kuismaa horjui, kasakat ne laukes seisaallensa, Mishka takaa iski nyrkillään, puukko putos, Mishka iskun torjui.
— Larin-Kyösti, Kuisma ja Helinä

Etymologia

Sanakirjassa
Käsitellään sanan seisoa yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 3 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (9 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenseissa (prs. seison) ’seistä’
karjalaseisuo ’sama merkitys’, seisattoa ’pysäyttää; panna pystyyn, rakentaa; antaa seistä’
lyydišeižuda
vepsäsīšta, seišta
vatjase̮isa
viroseista (prs. seisan), eteläviro sais- ’seisoa’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamečuoǯˈǯot ’seisoa; pysyä’
–? mordva śt́ams ’nousta, ojentautua’
–? länsimari sənzem, itämari šińt́śem ’istua; seisoa’, länsimari sənzäm, itämari šińt́śam ’istuutua’
–? komi sid́źni̮ ’asettua jhk’
etelämansietelämansi tōńt́ś-, itämansi länsimansi tuńś- ’seisoa’, pohjoismansi tūśt- ’asettaa (seisomaan)’
itähantiitähanti li̮ńt́-, etelähanti t́ońt́-, pohjoishanti laś- ’sama merkitys’

Sanan äänneasussa on paljon horjuvuutta: alkumuoto on mahdollisesti ollut *saŋća-; osassa kieliä (saame, mordva) on liudennus voinut vaikuttaa sanan sisältä sen alkuun (jolloin s- → ś-, mari vaihtelu s- ~ š- on joka tapauksessa säännötön); 1. tavun takavokaaliin viittaavat eteläviro, saame, mansi ja hanti, kun taas muiden osalta olisi oletettava etuvokaalia (itämerensuomi-saame vokaaliedustus on sama kuin balttilainen lainasanoissa heinä, reikä, seinä, seipi, seiväs).

Samaa juurta olevia sanoja

Esiintymistiheys

148 esiintymää · 0.1 / milj.

Suomi24
0.0
Sanomalehdet
0.0
Aikakauslehdet
0.0
Wikipedia
0.0
Reddit
0.0
Tekstitykset
0.3

Riimit

-eisɑːlːɑ

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Seisaalla. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/seisaalla