- Sanakirjassa
- Johdos, käsitellään sanan seisoa yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 3 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (9 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | seissa (prs. seison) ’seistä’ |
|---|---|
| karjala | seisuo ’sama merkitys’, seisattoa ’pysäyttää; panna pystyyn, rakentaa; antaa seistä’ |
| lyydi | šeižuda |
| vepsä | sīšta, seišta |
| vatja | se̮isa |
| viro | seista (prs. seisan), eteläviro sais- ’seisoa’ |
Kaukaisemmissa sukukielissä
| saame | čuoǯˈǯot ’seisoa; pysyä’ |
|---|---|
| – | ? mordva śt́ams ’nousta, ojentautua’ |
| – | ? länsimari sənzem, itämari šińt́śem ’istua; seisoa’, länsimari sənzäm, itämari šińt́śam ’istuutua’ |
| – | ? komi sid́źni̮ ’asettua jhk’ |
| etelämansi | etelämansi tōńt́ś-, itämansi länsimansi tuńś- ’seisoa’, pohjoismansi tūśt- ’asettaa (seisomaan)’ |
| itähanti | itähanti li̮ńt́-, etelähanti t́ońt́-, pohjoishanti laś- ’sama merkitys’ |
Sanan äänneasussa on paljon horjuvuutta: alkumuoto on mahdollisesti ollut *saŋća-; osassa kieliä (saame mordva) on liudennus voinut vaikuttaa sanan sisältä sen alkuun (jolloin s- → ś-, mari vaihtelu s- ~ š- on joka tapauksessa säännötön); 1. tavun takavokaaliin viittaavat eteläviro, saame, mansi ja hanti, kun taas muiden osalta olisi oletettava etuvokaalia (itämerensuomi-saame vokaaliedustus on sama kuin balttilainen lainasanoissa heinä, reikä, seinä, seipi, seiväs).