sei­saus

substantiivi/ˈsei̯sɑus/
Jaa
Viittaa artikkeliin

sei-saus (2 tavua) · 7 kirjainta

Merkitykset

  1. väliaikainen pysähtyminen, keskeytys
  2. vuoden lyhin tai pisin päivä

Synonyymit ja vastakohtasanat

Esimerkkilauseet

Tutkimuksesta kävi selville, että pohjeluun yläpää oli katkennut vinoon kohti polviniveltä, sekä, paha kyllä, suuri verisuoni puristunut luupalasten väliin, niin että oli tapahtunut veren seisaus, se ulottui muutamia tuumia ylös reiteen.
— Björnstjerne Björnson, Jumalan teillä
Ei, mä vaadin, kuulkaa — leikki loppuun, Ei seisausta, uljas veikka pöytään: Mä mitä pelipäällä sanon, miehet, Hetkellä tyynimmälläkin sen täytän.
— Walter Scott, Kenilworth I-II
Pienemmät sapatit ovat tasauksina ja seisauksina, yule talvipäivänseisauksena, litha kesäpäivänseisauksena, ostara kevätpäiväntasauksena ja mabon syyspäiväntasauksena.
— Wikipedia: Pakanallinen tapakulttuuri

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan seisaus lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Se on sentään toista kuin talvipäivän seisaus.
— Tatu Vaaskivi, Yksinvaltias II
Lähelle kesäpäivän seisausta Suomessa osuu nykyinen keskikesän juhlapäivä juhannus.
— Wikipedia: Kesäpäivänseisaus

Etymologia

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan seisoa yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 3 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (9 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenseissa (prs. seison) ’seistä’
karjalaseisuo ’sama merkitys’, seisattoa ’pysäyttää; panna pystyyn, rakentaa; antaa seistä’
lyydišeižuda
vepsäsīšta, seišta
vatjase̮isa
viroseista (prs. seisan), eteläviro sais- ’seisoa’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamečuoǯˈǯot ’seisoa; pysyä’
–? mordva śt́ams ’nousta, ojentautua’
–? länsimari sənzem, itämari šińt́śem ’istua; seisoa’, länsimari sənzäm, itämari šińt́śam ’istuutua’
–? komi sid́źni̮ ’asettua jhk’
etelämansietelämansi tōńt́ś-, itämansi länsimansi tuńś- ’seisoa’, pohjoismansi tūśt- ’asettaa (seisomaan)’
itähantiitähanti li̮ńt́-, etelähanti t́ońt́-, pohjoishanti laś- ’sama merkitys’

Sanan äänneasussa on paljon horjuvuutta: alkumuoto on mahdollisesti ollut *saŋća-; osassa kieliä (saame, mordva) on liudennus voinut vaikuttaa sanan sisältä sen alkuun (jolloin s- → ś-, mari vaihtelu s- ~ š- on joka tapauksessa säännötön); 1. tavun takavokaaliin viittaavat eteläviro, saame, mansi ja hanti, kun taas muiden osalta olisi oletettava etuvokaalia (itämerensuomi-saame vokaaliedustus on sama kuin balttilainen lainasanoissa heinä, reikä, seinä, seipi, seiväs).

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • stoppage

Esiintymistiheys

1 376 esiintymää · 0.5 / milj.

Suomi24
0.5
Sanomalehdet
0.9
Aikakauslehdet
0.5
Wikipedia
0.3
Reddit
0.2
Tekstitykset
0.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 39 (vastaus)

Yleisimmät: seisaus 39 % · seisauksen 31 % · seisausta 10 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-eisɑus

Kaikki riimit
luokat:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Seisaus. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/seisaus