sei­sa­ke

substantiivi/ˈsei̯sɑkeˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

sei-sa-ke (3 tavua) · 7 kirjainta

Merkitys

  1. junan pysähdyspaikka, jossa ei ole asemarakennusta

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Linjat ovat selvät ja suorat viimeiselle seisakkeelle asti.
— Urho Karhumäki, Testamentti
Pian sitten jo edessä oli matkan ensimmäinen seisake, rautatien laaja halkotarha ja pysäkki.
— Urho Karhumäki, Pääsiäisestä helluntaihin
Paitsi jotain seisaketta edeltävänä, liikennepaikkamerkki saattoi olla käytössä luvankysymispaikkana, jolloin sen pylväässä oli nimikilpi.
— Wikipedia: Suomen rautateiden merkit ja opasteet

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan seisake lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Muista museorautatien seisakkeista poiketen Kermalan seisake ei alun perin kuulunut Jokioisten rautatien liikennepaikkoihin.
— Wikipedia: Kermalan seisake
Ensimmäisen kuukauden se toimi miehittämättömänä seisakkeena.
— Wikipedia: Masalan rautatieasema
Samassa yhteydessä Rekolan asema siirrettiin entistä pohjoisemmaksi ja Hanalan seisake lakkautettiin.
— Wikipedia: Koivukylän rautatieasema
Pian sitten jo edessä oli matkan ensimmäinen seisake, rautatien laaja halkotarha ja pysäkki.
— Urho Karhumäki, Pääsiäisestä helluntaihin

Etymologia

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan seisoa yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 3 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (9 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenseissa (prs. seison) ’seistä’
karjalaseisuo ’sama merkitys’, seisattoa ’pysäyttää; panna pystyyn, rakentaa; antaa seistä’
lyydišeižuda
vepsäsīšta, seišta
vatjase̮isa
viroseista (prs. seisan), eteläviro sais- ’seisoa’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamečuoǯˈǯot ’seisoa; pysyä’
–? mordva śt́ams ’nousta, ojentautua’
–? länsimari sənzem, itämari šińt́śem ’istua; seisoa’, länsimari sənzäm, itämari šińt́śam ’istuutua’
–? komi sid́źni̮ ’asettua jhk’
etelämansietelämansi tōńt́ś-, itämansi länsimansi tuńś- ’seisoa’, pohjoismansi tūśt- ’asettaa (seisomaan)’
itähantiitähanti li̮ńt́-, etelähanti t́ońt́-, pohjoishanti laś- ’sama merkitys’

Sanan äänneasussa on paljon horjuvuutta: alkumuoto on mahdollisesti ollut *saŋća-; osassa kieliä (saame, mordva) on liudennus voinut vaikuttaa sanan sisältä sen alkuun (jolloin s- → ś-, mari vaihtelu s- ~ š- on joka tapauksessa säännötön); 1. tavun takavokaaliin viittaavat eteläviro, saame, mansi ja hanti, kun taas muiden osalta olisi oletettava etuvokaalia (itämerensuomi-saame vokaaliedustus on sama kuin balttilainen lainasanoissa heinä, reikä, seinä, seipi, seiväs).

Samaa juurta olevia sanoja

Englanninkieliset vastineet

  • flag stop
  • whistle stop

Esiintymistiheys

1 946 esiintymää · 0.7 / milj.

Suomi24
0.2
Sanomalehdet
0.8
Aikakauslehdet
0.6
Wikipedia
20.1
Reddit
0.1
Tekstitykset
0.1

Taivutustiedot

Taivutusluokka 48 (hame), vokaalivaihtelutyyppi A

Yleisimmät: seisake 59 % · seisakkeen 12 % · seisakkeella 10 %

SijamuotoYksikkö
Nominatiivi
Genetiivi
Partitiivi
Essiivi
Translatiivi
Inessiivi
Elatiivi
Illatiivi
Adessiivi
Ablatiivi
Allatiivi
Abessiivi

Riimit

-eisɑke

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Seisake. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/seisake