sei­sot­taa

verbi/ˈsei̯sotːɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

sei-sot-taa (3 tavua) · 9 kirjainta

Johdettu sanasta: seisoa

Merkitys

  1. pitää seisomassa, antaa seisoaVartijat seisottivat meitä ulkona monta tuntia.

Esimerkkilauseet

Hän seisottaa sotavaljakon; Sotatorven ääni vaikenee; Mies, orhi vaipuu hortohon.
— Viktor Rydberg, Viimeinen ateenalainen
Hän yhden kolmesta seisottaa, tuo vanha merimies.
— Eino Railo, Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja
Riisuttiin, ruoskittiin lyijykärkisellä solmupiiskalla, seisotettiin lumihangessa alastomana, poltettiin selkää vastalla, sokaistiin silmät palavalla talilla.
— Wikipedia: Isoviha

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan seisottaa lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Kukas se kuorman päältä putoaa?' sanoi hän puolikiivaasti, seisottaen hevosen.
— Pietari Päivärinta, Elämän havainnoita VII
Kun tulee kevätpyykin aika, seisottaa kreivitär Märta häntä soikon ääressä pesutuvassa.
— Selma Lagerlöf, Gösta Berlingin taru

Etymologia

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan seisoa yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro ja 3 muuta kieltä
Vastineet sukukielissä (9 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenseissa (prs. seison) ’seistä’
karjalaseisuo ’sama merkitys’, seisattoa ’pysäyttää; panna pystyyn, rakentaa; antaa seistä’
lyydišeižuda
vepsäsīšta, seišta
vatjase̮isa
viroseista (prs. seisan), eteläviro sais- ’seisoa’

Kaukaisemmissa sukukielissä

saamečuoǯˈǯot ’seisoa; pysyä’
–? mordva śt́ams ’nousta, ojentautua’
–? länsimari sənzem, itämari šińt́śem ’istua; seisoa’, länsimari sənzäm, itämari šińt́śam ’istuutua’
–? komi sid́źni̮ ’asettua jhk’
etelämansietelämansi tōńt́ś-, itämansi länsimansi tuńś- ’seisoa’, pohjoismansi tūśt- ’asettaa (seisomaan)’
itähantiitähanti li̮ńt́-, etelähanti t́ońt́-, pohjoishanti laś- ’sama merkitys’

Sanan äänneasussa on paljon horjuvuutta: alkumuoto on mahdollisesti ollut *saŋća-; osassa kieliä (saame, mordva) on liudennus voinut vaikuttaa sanan sisältä sen alkuun (jolloin s- → ś-, mari vaihtelu s- ~ š- on joka tapauksessa säännötön); 1. tavun takavokaaliin viittaavat eteläviro, saame, mansi ja hanti, kun taas muiden osalta olisi oletettava etuvokaalia (itämerensuomi-saame vokaaliedustus on sama kuin balttilainen lainasanoissa heinä, reikä, seinä, seipi, seiväs).

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Esiintymistiheys

4 946 esiintymää · 1.9 / milj.

Suomi24
2.2
Sanomalehdet
1.0
Aikakauslehdet
0.8
Wikipedia
0.3
Reddit
1.8
Tekstitykset
0.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: seisottaa 53 % · seisotetaan 8 % · seisota 7 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin seisottaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minäseisotanseisotinolen seisottanutolin seisottanut
sinäseisotatseisotitolet seisottanutolit seisottanut
hänseisottaaseisottion seisottanutoli seisottanut
meseisotammeseisotimmeolemme seisottaneetolimme seisottaneet
teseisotatteseisotitteolette seisottaneetolitte seisottaneet
heseisottavatseisottivatovat seisottaneetolivat seisottaneet
passiiviseisotetaanseisotettiinon seisotettuoli seisotettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäseisottaisinolisin seisottanut
sinäseisottaisitolisit seisottanut
hänseisottaisiolisi seisottanut
meseisottaisimmeolisimme seisottaneet
teseisottaisitteolisitte seisottaneet
heseisottaisivatolisivat seisottaneet
passiiviseisotettaisiinolisi seisotettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinäseisota—
hänseisottakoonolkoon seisottanut
meseisottakaamme—
teseisottakaa—
heseisottakootolkoot seisottaneet
passiiviseisotettakoonolkoon seisotettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minäseisottanenlienen seisottanut
sinäseisottanetlienet seisottanut
hänseisottaneelienee seisottanut
meseisottanemmelienemme seisottaneet
teseisottanettelienette seisottaneet
heseisottanevatlienevät seisottaneet
passiiviseisotettaneenlienee seisotettu

Infinitiivit

1. infinitiiviseisottaa
1. inf. pitkä muotoseisottaakseen
2. inf. inessiiviseisottaessa
2. inf. inessiivi, passiiviseisotettaessa
2. inf. instruktiiviseisottaen
3. inf. inessiiviseisottamassa
3. inf. elatiiviseisottamasta
3. inf. illatiiviseisottamaan
3. inf. adessiiviseisottamalla
3. inf. abessiiviseisottamatta
3. inf. instruktiiviseisottaman
4. infinitiiviseisottaminen
5. infinitiiviseisottamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippiseisottava
Passiivin 1. partisiippiseisotettava
Aktiivin 2. partisiippiseisottanut
Passiivin 2. partisiippiseisotettu
Agenttipartisiippiseisottama
Kieltopartisiippiseisottamaton

Riimit

-eisotːɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Seisottaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 20.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/seisottaa