- Alkuperä
- Lainasana (germaaninen: *dōǥiz-)
- Vanhin tieto
- Christfrid Ganander, 1786
- Levinneisyys
- laajalti häm- ja savolaismurteet Pohjanmaa
Lähtökohta: ← germaaninen *dōǥiz- (← *dōǥez-), vertaa muinaisnorja dœgr ’12 tunninjakso, päivä’, nykynorja murt. døger ’vuorokausi; päiväsaika; (tietty) hetki’, ruotsi (vanh.) döger ’(sopiva, onnekas tjs.) hetki’; germaaninen sana kuuluu etymologisesti yhteen nykysaksa Tag, muinaisnorja dagr, nykyruotsi dag ’päivä’ sanan kanssa.