va­lot­taa

verbi/ˈʋɑlotːɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

va-lot-taa (3 tavua) · 8 kirjainta · Suomen kielen 9 312. yleisin sana

Johdettu sanasta: valo

Merkitykset

  1. altistaa valoon reagoiva materiaali, erityisesti kameran filmi, valolle
  2. (kuva)selventää jotakin asiaavalottaa sanan etymologiaa

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Tuhat tuttua tulevi, sata Herran sankaria ylähältä taivosesta, alahalta maanemosta, ne tuopi tulisen miekan parahalta paimenelta, väkäiseltä vartialta jonka kuu kärestä paistoi, päivä västistä valotti, tuhat vuorta poikki lyöpi.
— Kaarle Krohn, Suomalaisten runojen uskonto
Illan viimeisen ilotan varjoja vaellus-elon, kerran viimeisen valotan laaksoja inehmonlasten, heitän heille hellettäni, paistan päivänpaahdettani talven vastaisen varalle, valkeaksi yön ikuisen.
— Eino Leino, Kootut teokset IV
Mustavalkovedokset tehdään joko pinnakkaisvedoksena jossa negatiivi ja valoherkkä paperi ovat vastakkain ja valotetaan nopeasti, tai sitten erityisellä suurennuskoneella, jolla voidaan tehdä halutun kokoisia vedoksia.
— Wikipedia: Filminkehitys

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan valottaa lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Substantiivit
He ottavat erilaisia asentoja, ja kutakin asentoa valotetaan filmille yhden tai useamman ruudun verran.
— Wikipedia: Piksillaatio

Etymologia

1valottaa1 – valaista, kajastaa, hohtaa

Sanakirjassa
Johdos, käsitellään sanan valo yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vatja, viro, liivi

Lähinnä samaa sanuetta kuin murt. valeva (katso vaalea ja valo2); voinee kuulua alkuaan v:n valaa yhteyteen (vertaa luoda valoa; valon lähde ym.). — Joko tähän tai s.v. valkea mainittujen sanojen yhteyteen kuuluvat myös valaista (Finno; Agr valghaijse; yleinen) ’antaa valoa; neuvoa; auttaa pulassa (Satakunta Häme, osin Varsinais-Suomi)’ ja valistaa (Agr) ’valaista, kajastaa (vanh. kiel. ja etupäässä lounaismurteet); opettaa, sivistää’.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenvalo ’valo’, kūvvalo ’kuutamo’
karjalavalo ’valo’ (? ← suomi)
vatja(August Ahlqvistin aineistosta) valu ’valo’ (? ← viro)
viromurt. valu ’valo, valkeus’, valgevalu ’päivänvalo’, valus ’valoisa’, eteläviro valusta- ’valaista’
liivivaʾl ’kirkkaus, hohto, valo’, kū vaʾl ’kuunvalo’.

Samaa juurta olevia sanoja

2valottaa2 – antaa valua, panna valumaan

Sanakirjassa
Rinnakkaismuoto, käsitellään sanan valua yhteydessä
Vanhin tieto
Daniel Juslenius, 1745
Vastineita
inkeroinen, karjala, vepsä, vatja, viro

Johd:ia v:stä valaa, katso tätä. Katso myös valo2.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenvallūa ’valua’, valuttā ’valuttaa’
karjalavaluo ’valua’, valuttoa ’valuttaa’, valahtoa ’valua (kuivaksi)’
vepsävaluda ’valua’, valutada ’valuttaa’
vatjavalahtā ’valua vähän’, (Tsv) valuda ’valua’
viro(koillmurt.) valuda ’valua’, valutada ’valuttaa’ (? ← suomi).

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Liittyvät sanat

Käännökset

  • engl.expose, illuminate

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • expose
  • illuminate

Esiintymistiheys

15 762 esiintymää · 6.0 / milj.

Suomi24
5.4
Sanomalehdet
13.9
Aikakauslehdet
20.9
Wikipedia
3.9
Reddit
5.6
Tekstitykset
1.3

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi C

Yleisimmät: valottaa 58 % · valotti 8 % · valotetaan 6 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin valottaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minävalotanvalotinolen valottanutolin valottanut
sinävalotatvalotitolet valottanutolit valottanut
hänvalottaavalottion valottanutoli valottanut
mevalotammevalotimmeolemme valottaneetolimme valottaneet
tevalotattevalotitteolette valottaneetolitte valottaneet
hevalottavatvalottivatovat valottaneetolivat valottaneet
passiivivalotetaanvalotettiinon valotettuoli valotettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minävalottaisinolisin valottanut
sinävalottaisitolisit valottanut
hänvalottaisiolisi valottanut
mevalottaisimmeolisimme valottaneet
tevalottaisitteolisitte valottaneet
hevalottaisivatolisivat valottaneet
passiivivalotettaisiinolisi valotettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinävalota—
hänvalottakoonolkoon valottanut
mevalottakaamme—
tevalottakaa—
hevalottakootolkoot valottaneet
passiivivalotettakoonolkoon valotettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minävalottanenlienen valottanut
sinävalottanetlienet valottanut
hänvalottaneelienee valottanut
mevalottanemmelienemme valottaneet
tevalottanettelienette valottaneet
hevalottanevatlienevät valottaneet
passiivivalotettaneenlienee valotettu

Infinitiivit

1. infinitiivivalottaa
1. inf. pitkä muotovalottaakseen
2. inf. inessiivivalottaessa
2. inf. inessiivi, passiivivalotettaessa
2. inf. instruktiivivalottaen
3. inf. inessiivivalottamassa
3. inf. elatiivivalottamasta
3. inf. illatiivivalottamaan
3. inf. adessiivivalottamalla
3. inf. abessiivivalottamatta
3. inf. instruktiivivalottaman
4. infinitiivivalottaminen
5. infinitiivivalottamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippivalottava
Passiivin 1. partisiippivalotettava
Aktiivin 2. partisiippivalottanut
Passiivin 2. partisiippivalotettu
Agenttipartisiippivalottama
Kieltopartisiippivalottamaton

Riimit

-ɑlotːɑː

Kaikki riimit
aiheet:

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Valottaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/valottaa