va­lah­taa

verbi/ˈʋɑlɑhtɑːˣ/
Jaa
Viittaa artikkeliin

va-lah-taa (3 tavua) · 8 kirjainta

Johdettu sanasta: valaa

Merkitys

  1. valua, pudota äkillisestimekko valahti lattialle

Synonyymit

Esimerkkilauseet

Lyhykäinen ilman tytti, Maatajalkainen matala, Astui taivosen napoa, Ilman viertä viiletteli; Tuop' on pilvistä pirahti, Vaahto nännistä valahti Kipeille voitehiksi, Vaivoille valanteheksi.
— Elias Lönnrot, Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
Mutta hän huomaa myös miehen vavahduksen, ja heti valahtavat hänen kasvonsa jälleen kalpeiksi, ja silmiin tulee sumentunut, surullinen katse...
— Samuli Paulaharju, Tunturien yöpuolta
Tällöin hänen suunsa avautuu yön aikana, ja kieli valahtaa taakse, mikä tukkii hengitystiet ja vaikeuttaa ilman kulkua.
— Wikipedia: Nukkuminen

Kollokaatiot

Sanoja, jotka esiintyvät usein sanan valahtaa lähellä klassikkokirjoissa ja Wikipediassa.

Etymologia

1valahtaa1 – vaaleta, kalveta

Sanakirjassa
Käsitellään sanan vaalea yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, lyydi, vatja, viro, liivi ja 6 muuta kieltä

Alkuperäisempää lyhytvokaalista asua edustavat suomi murt. valeva (Länsi-Uusimaa ja ymp.), valakka ’vaalea, kalpea (paikoin itämurteet); vaalea hevonen (etupäässä Kaakkois-Suomi, paikoin Pohjanmaa)’ (viimeksi mainittu voi kuulua myös sanan valkko yhteyteen, katso valkea), valahtaa ’vaaleta, kalveta’, katso erikseen valo1

Vastineet sukukielissä (12 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenvālia ’vaalea’, vālakka ’sama merkitys’
karjalavoalie ’vaalea’, voalakka, ‑o ’vaalea, hailakka’, voalappa ’sama merkitys’, voalakoittuo ’haalistua’
lyydivualap ’vaalea’
vatjavālia ’vaalea’, vālahtava ’vaalea(hko)’
viromurt. vaalik ’vaalea lehmä’.

Lähisukukielissä

karjalavalappa ’vaalea’, (suomi ? →) valakki, ‑o ’valkea hevonen’
lyydivalap ’vaalea’
virovalev ’vaalea, loistava’, valendada ’kajastaa’
liivivaʾllə ’vaaleta’

Kaukaisemmissa sukukielissä (epävarma)

ersämordvaersämordva valdo, mokšamordva valda ’valoisa’
udmurttivaĺ: tšiĺ-vaĺ ’loiste, kajo; loistava’
komivoĺalni ’loistaa, kiiltää’
etelämansietelämansi olk-, itämansi waĺγ-, länsimansi waĺĺ-, pohjoismansi woĺγ- ’loistaa’
pohjoishantipohjoishanti wŏᴧĭ- ’sama merkitys’
unkarivilág ’valo; maailma; väki’, villám ’salama’

. Etäsukukielten mahdollisesti vastineissa on äänteellistä kirjavuutta; mordva unkari sanat voivat kuulua myös s.v. valkea Sanueella on (huomaa erityisesti valahtaa kalpeaksi ja valahtaa alas) kosketuskohtia myös s.v. valaa ja välähtää mainittuihin sanoihin. Vertaa valpas2 ja valju1, valju2.

2valahtaa2 – pudota, solahtaa

Sanakirjassa
Käsitellään sanan valua yhteydessä
Vastineita
inkeroinen, karjala, vepsä, vatja, viro

Johd:ia v:stä valaa, katso tätä. Katso myös valo2.

Vastineet sukukielissä (5 kieltä)

Lähisukukielissä

inkeroinenvallūa ’valua’, valuttā ’valuttaa’
karjalavaluo ’valua’, valuttoa ’valuttaa’, valahtoa ’valua (kuivaksi)’
vepsävaluda ’valua’, valutada ’valuttaa’
vatjavalahtā ’valua vähän’, (Tsv) valuda ’valua’
viro(koillmurt.) valuda ’valua’, valutada ’valuttaa’ (? ← suomi).

Samaa juurta olevia sanoja

Yhdyssanat ja johdokset

Käännökset

  • engl.slump

Hierarkia

Yläkäsitteet

Englanninkieliset vastineet

  • slip
  • slump

Esiintymistiheys

5 316 esiintymää · 2.0 / milj.

Suomi24
2.3
Sanomalehdet
1.3
Aikakauslehdet
0.8
Wikipedia
0.3
Reddit
2.3
Tekstitykset
0.6

Taivutustiedot

Taivutusluokka 53 (muistaa), vokaalivaihtelutyyppi F

Yleisimmät: valahtaa 39 % · valahti 25 % · valahtanut 18 %

MuotoTaivutus
Infinitiivi
Ind. prees. yks. 1.
Ind. imperf. yks. 3.
Kond. prees. yks. 3.
Pot. prees. yks. 3.
Imperat. prees. yks. 3.
Akt. 2. partisiippi
Pass. imperf.

Verbin valahtaa taivutus

Indikatiivi

PersoonaPreesensImperfektiPerfektiPluskvamperfekti
minävalahdanvalahdinolen valahtanutolin valahtanut
sinävalahdatvalahditolet valahtanutolit valahtanut
hänvalahtaavalahtion valahtanutoli valahtanut
mevalahdammevalahdimmeolemme valahtaneetolimme valahtaneet
tevalahdattevalahditteolette valahtaneetolitte valahtaneet
hevalahtavatvalahtivatovat valahtaneetolivat valahtaneet
passiivivalahdetaanvalahdettiinon valahdettuoli valahdettu

Konditionaali

PersoonaPreesensPerfekti
minävalahtaisinolisin valahtanut
sinävalahtaisitolisit valahtanut
hänvalahtaisiolisi valahtanut
mevalahtaisimmeolisimme valahtaneet
tevalahtaisitteolisitte valahtaneet
hevalahtaisivatolisivat valahtaneet
passiivivalahdettaisiinolisi valahdettu

Imperatiivi

PersoonaPreesensPerfekti
sinävalahda—
hänvalahtakoonolkoon valahtanut
mevalahtakaamme—
tevalahtakaa—
hevalahtakootolkoot valahtaneet
passiivivalahdettakoonolkoon valahdettu

Potentiaali

PersoonaPreesensPerfekti
minävalahtanenlienen valahtanut
sinävalahtanetlienet valahtanut
hänvalahtaneelienee valahtanut
mevalahtanemmelienemme valahtaneet
tevalahtanettelienette valahtaneet
hevalahtanevatlienevät valahtaneet
passiivivalahdettaneenlienee valahdettu

Infinitiivit

1. infinitiivivalahtaa
1. inf. pitkä muotovalahtaakseen
2. inf. inessiivivalahtaessa
2. inf. inessiivi, passiivivalahdettaessa
2. inf. instruktiivivalahtaen
3. inf. inessiivivalahtamassa
3. inf. elatiivivalahtamasta
3. inf. illatiivivalahtamaan
3. inf. adessiivivalahtamalla
3. inf. abessiivivalahtamatta
3. inf. instruktiivivalahtaman
4. infinitiivivalahtaminen
5. infinitiivivalahtamaisillaan

Partisiipit

Aktiivin 1. partisiippivalahtava
Passiivin 1. partisiippivalahdettava
Aktiivin 2. partisiippivalahtanut
Passiivin 2. partisiippivalahdettu
Agenttipartisiippivalahtama
Kieltopartisiippivalahtamaton

Riimit

-ɑlɑhtɑː

Kaikki riimit

Lähteet

Viittaa tähän artikkeliin

Asiasanasto.fi. (s.a.). Valahtaa. Teoksessa Asiasanasto.fi: Suomen kielen sanakirja ja tesaurus. Haettu 19.11.2026 osoitteesta https://asiasanasto.fi/sana/valahtaa