- Sanakirjassa
- Yhdyssana, käsitellään sanan valo yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, vatja, viro, liivi
Lähinnä samaa sanuetta kuin murt. valeva (katso vaalea ja valo2); voinee kuulua alkuaan v:n valaa yhteyteen (vertaa luoda valoa; valon lähde ym.). — Joko tähän tai s.v. valkea mainittujen sanojen yhteyteen kuuluvat myös valaista (Finno; Agr valghaijse; yleinen) ’antaa valoa; neuvoa; auttaa pulassa (Satakunta Häme, osin Varsinais-Suomi)’ ja valistaa (Agr) ’valaista, kajastaa (vanh. kiel. ja etupäässä lounaismurteet); opettaa, sivistää’.
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | valo ’valo’, kūvvalo ’kuutamo’ |
|---|---|
| karjala | valo ’valo’ (? ← suomi) |
| vatja | (August Ahlqvistin aineistosta) valu ’valo’ (? ← viro) |
| viro | murt. valu ’valo, valkeus’, valgevalu ’päivänvalo’, valus ’valoisa’, eteläviro valusta- ’valaista’ |
| liivi | vaʾl ’kirkkaus, hohto, valo’, kū vaʾl ’kuunvalo’. |
Lähtökohta: ← germaaninen *skuwwa-, vertaa gootti skuggwa ’peili’, muinaisnorja skuggi ’varjo; (varjo)kuva’, anglosaksi scuwa, muinaisyläsaksa scuwo ’varjo’.
Vastineet sukukielissä (5 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | kuva ’kuva, kuvio; lesti’ |
|---|---|
| karjala | kuva ’kuva; kuvajainen, peilikuva; houkutuslintu; lesti; muotti; kaava, malli’, kuvahaine ’kuvajainen, peilikuva; varjo’, kuva(i)stoa ’kuvastaa, heijastaa, kangastaa; kuvastua, heijastua; häämöttää, näyttää jltak; ampua lintuja kuvilta; tehdä’, kuvata ’tehdä, valmistaa, panna kokoon; lestittää kenkä; synnyttää’, kuvatus ’kuvilta ampuminen; kuvatus, rumilus’, kuvittoa ’asettaa linnunkuvia puuhun; pyytää kuvilta; lestittää kenkä; tehdä nainen raskaaksi’ |
| lyydi | kuva ’lesti; (teeren) kuva’, kuvahaińe, ‑ine ’(varjo)kuva’, kuvata ’panna lesti kenkään ja korjata tämä’, kuvittada ’rypyttää hame vyötäröltä’ |
| vepsä | kuva ’lesti; kuvatus’, kuvahaińe, ‑he̮ińe, kūhāńe ’varjo; valojuova’, kuvata ’punoa (tuohivirsua, ‑ämpäriä)’, kuvazuda ’mukautua’, kuvite̮ldas ’ilveillä’ |
| vatja | kuva ’kuva, kuvio’, kuvān (prs. yks. 1. p.) ’tehdä, muodostaa’ |
(suomi → ruotsinsaame kåw(e), kuwe, pohjoissaame govvâ (luulajansaame), inarinsaame kouve ’kuva’, turjansaame kovvɛ (kildininsaame) ’hahmo, muoto; karva, väri (poron)’; karjala vepsä → venäjä murt. kuvá, kúba, kóva ’kaatuneen eläimen tai esineen jälki lumessa; varjo, lesti’)