1peitto1 – peittausliuos, jauhoista ym. tehty seos, jolla pehmitetään nahkoja
- Alkuperä
- Lainasana (muinaisruotsi)
- Sanakirjassa
- Käsitellään sanan peitota yhteydessä
Lähtökohta: ← muinaisruotsi nykyruotsi beta, murt. Suomi beito ’jauhoista ym. tehty peittausliuos’, nykyruotsi beta, murt. Suomi beit(a) ’pehmittää nahkoja’ (sama sana kuin s.v. paitta mainittu muinaisruotsi beta ’metsästää koiran avulla jne.’, oikeastaan kausat. johdos v:stä bita ’purra’). — Samaa alkuperää on myös suomi murt. paitota ’pehmittää nahkoja’, paitto ’peittausliuos’ (katso tätä): äänneasun perusteella tämä voisi olla vanhempaa lainakerrostumaa, mutta nykyruotsi sanaa on tässä merkityksessä pidetty myöhäisehkönä lainana alasaksa taholta (keskialasaksa bēten ’liottaa, pehmittää (nahkoja)’, nykysaksa beizen ’syövyttää’, germaaninen *baitja-).
Samaa juurta olevia sanoja
2peitto2 – peite; täkki; piilo, kätkö
- Sanakirjassa
- Johdos, käsitellään sanan peittää yhteydessä
- Vastineita
- inkeroinen, karjala, lyydi, vepsä, vatja, viro
Lähtökohta: lainaa germaaninen v:stä *bēja- (→ *bāja-, vertaa muinaisyläsaksa bājen, nykysaksa bähen ’hautoa (lämpimillä kääreillä tms.); paahtaa’; viimeksi main. sanaan on katsottu pohjautuvan myös paistaa, katso tätä). Vertaa myös peijas.
Mikäli ‑ttä- on kausat.-johdin, sanan alkuperäinen kantavartalo *pej(e)- voisi olla
Vastineet sukukielissä (6 kieltä)
Lähisukukielissä
| inkeroinen | peittǟ ’peittää; kätkeä, piilottaa’, peitto ’piilo’ |
|---|
| karjala | peitteä ’piilottaa, kätkeä; kattaa; salata’, peittyö ’peittyä’, peitellä, peitto ’peittäminen; kätkö’, peitossa ’piilossa; salaa’, peittoisilla(h) ’piilosilla’, peitottši ’salaa’ |
|---|
| lyydi | peit́t́ädä ’piilottaa, kätkeä’, peittäzettä ’piiloutua’, peit́eltä ’peitellä, salailla’, peitos ’piilossa’, peitotši ’salaa’ |
|---|
| vepsä | pītta, peitta ’piilottaa, kätkeä’, pīttakse̮, peittaze̮ ’piileksiä’, pīt́öitši, peite̮itši ’salaa’ |
|---|
| vatja | peittǟ ’peittää; kätkeä’, peitto ’kätkö, piilo’ |
|---|
| viro | peita ’piilottaa, kätkeä’, peit (g. peidu) ’peitto, kätkö’, peituda ’piiloutua; piileksiä’ |
|---|
(suomi → pohjoissaame bæiˈtet (inarinsaame koltansaame kildininsaame turjansaame) ’kätkeä, salata’).
Samaa juurta olevia sanoja